Energian kulutuksen vähentäminen ja ilmastonmuutos ovat nyt suurta muotia. Yleensä järjellä ja muodilla ei ole kovin paljoa tekemistä keskenään, näin on tälläkin kertaa asian laita.
Tarvitsemme energiaa kun muutamme hyvät ideamme työpaikoiksi, kouluiksi, lääkkeiksi, asunnoiksi, ruuaksi, taiteeksi, kulttuuriksi tai miksi tahansa aineelliseksi ja henkiseksi hyvinvoinniksi. Tämä on puhdas fakta. Tässä mielessä energian käytön vähentämisessä ja hinnan nostamisessa ei ole mitään järkeä, koska se merkitsee yleistä hintojen nousua, köyhtymistä ja työttömyyttä.
Energian käytön tehostaminen on tietysti järkevää toimintaa, mutta se ei kerta kaikkiaan riitä. Nykyään rikkain kuudesosa maapallomme väestöstä käyttää puolet kaikesta energiasta. Maailman energiatarve tulee vähintään kolminkertaistumaan, jos maapallomme 5500 miljoonaa köyhää haluaa oikeutetusti saavuttaa meidän elintasomme. Lisäksi maailman väkiluku kasvaa joka vuosi 80 miljoonalla.
Tarvitsemme lisää energiaa myös lieventämään ilmastonmuutoksen haittoja - täysin riippumatta siitä johtuuko ilmastonmuutos ihmisen toimista vai ei. Uusimman tiedon valossa näyttää siltä, että maapallon ilmasto on jatkuvassa muutostilassa, muutos on luonnon normaali olotila. Vuosituhansien saatossa ilmastonmuutos on synnyttänyt ja tuhonnut kukoistavia valtakuntia. Itse asiassa meidän pitäisi kuitenkin puhua meriveden lämpötilojen muutoksesta, koska meri säätää ilmastoa ja merivettä on 260 kertaa enemmän kuin ilmaa. Lisäksi ilma, merivesi ja meressä oleva kalsiitti (kalkkikivi) ovat pitkälti tasapainossa keskenään.
Monet ilmastoaktivistit uskovat, että ilmakehän ja meriveden lämpeneminen johtuu ilmakehän hiilidioksidin pitoisuuksien kasvusta. Asia voi olla kuitenkin juuri päinvastoin. Viimeisen miljoonan vuoden aikana meriveden lämpötila on lukuisia kertoja alkanut ensin nousta ja vasta sen JÄLKEEN ilmakehän hiilidioksidi- ja metaanipitoisuudet ovat alkaneet kasvaa. Tämä on varsin luonnollista, koska kemiallisessa tasapainossa meriveden lämpötilan noustessa sen yläpuolella olevan ilman vesi- ja hiilidioksidipitoisuudet vääjäämättä kasvavat. Samalla veden happamuus kasvaa, koska kalsiitiin stabiilisuus ja sen liukoisuus veteen pienenee.
Todennäköisesti suurimmat tekijät, jotka vaikuttavat maapallon ilmastoon ovat auringon aktiivisuus ja maapallon radan ja kallistuskulman vaihtelut. Myös maankuoren lämpötilaa kannattaisi seurata, sillä tuskin maapallon sisältä vapautuva lämpökään säilyy vakiona. Lisäksi viimeisen sadan vuoden aikana olemme vapauttaneet suunnattomia määriä hiileen, öljyyn, bio-polttoaineisiin ja uraaniin sitoutunutta energiaa, joka tietysti myös lämmittää ilmastoa. Hiilidioksidi ehkä kiihdyttää ilmaston lämpenemistä, mutta se tuskin on lämpenemisen primääri syy.
Maapallomme öljy-, kivihiili- ja uraanivarat ovat rajalliset. Tästä johtuen meidän pitäisi tehdä nyt jotain järkevää kun meillä on vielä siihen varaa, eikä odottaa sitä päivää jolloin energiantuottajat ovat lypsäneet meidät kuiviin. Järkevää ja viisasta ei kuitenkaan ole tuhlata aikaa ja rajallisia resursseja sellaisten marginaalisten energiaratkaisujen kehittämiseen, jotka jo etukäteen voidaan arvioida riittämättömiksi. Suurin ongelma kuitenkin on, että äänekkäimmät ilmastomuutoksen vastustajat eivät osaa laskea; ja varsinkaan ottaa huomioon kokonaisuutta sekä eri vaihtoehtojen elinkaarta, tasealueita ja hyötysuhteita.
Kioton sopimuksen tyyppisillä ratkaisuilla ilmasto- ja energiaongelmia ei voida ratkaista, koska ne ainostaan siirtävät päästöt ja työpaikat niihin maihin, jotka eivät kanna huolta ympäristöstä. Kaksitoista vuotta sitten solmitun sopimuksen tulokset ovat nyt hyvin nähtävillä: ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan, työttömyys lisääntyy ja teollisuutemme omistus ja ydinosaaminen siirtyy päästöjä ja energian kulutusta lisäävien valtioiden ja öljyntuottajien käsiin.
Maapallon energiaongelma voitaisiin tietysti ratkaista muuttamalla pellot energiatuotantoon, mutta mitä ihmettä me sen jälkeen syömme? Kasvinviljelyn hyötysuhde energiatuotannossa on äärimmäisen pieni, jos otetaan huomioon toiminnan koko elinkaari, tarvittavat lannoitteet ja hyönteismyrkyt. Uuden pellon raivaaminen tai metsän käyttö bioenergian tuotantoon taas tarkoittaa olemassa olevien hiilinielujen ja luonnon monimuotoisuuden sekä kauneuden tuhoamista.
Jätteiden ja sivutuotteiden hyödyntäminen bioenergian tuotannossa on ainoa viisas ratkaisu, mutta sekään ei riitä. Voisimme myös muuttaa kaikki maisemat viuhuvaksi tuulimyllymereksi, jotta toiminnan huono hyötysuhde voidaan kompensoida; mutta miksi ihmeessä tekisimme näin kun meillä on parempia, halvempia ja tehokkaampia vaihtoehtoja tarjolla?
Aurinko tarjoaa meille sata kertaa enemmän energiaa kuin muut vaihtoehdot voivat tarjota. Koko Euroopan energiankulutus voitaisiin kattaa varsin pienellä pläntillä Välimeren eteläpuolista aavikkoa. Saksalainen insinööri on laskenut, että jo nykytekniikalla näin tuotetun sähkön hinta olisi järkevällä tasolla. Tässä Desertec-hankkeen tarjoamassa vaihtoehdossa auringon energialla keitetään vettä ja muutetaan höyry turbiinilla sähköksi, joka kuljetetaan tehokkailla tasavirtakaapeleilla Eurooppaan.
Tämä hanke ei tule kaatumaan tekniikkaan, koska siinä käytetään olemassa olevaa testattua teknologiaa. Luonnollisesti aiheeseen liittyvään tutkimukseen kannattaa panostaa, koska vain sen avulla hankkeen edistyessa kustannuksia voidaan edelleen pienentää ja tehokkuutta parantaa. Tärkeitä kehityskohteita ovat mm. aurinkokennojen, lämpöpumppujen sekä energian siirron ja varastoinnin tehokkuuden kehittäminen.
Kannattaa myös huomata, että aurinkovoimaa hyödynnettäessä energiaa vain siirretään paikasta ja ajankohdasta toiseen; sen sijaan perinteisten polttoaineiden käytöllä lämmitämme planeettaamme vapauttamalla vuosimiljoonien aikana öljyyn, kivihiileen, bio-polttoaineisiin ja uraaniin sitoutunutta energiaa.
Lisäksi Desertec-hanke tuo järkevää työtä Eurooppaan ja Pohjois-Afrikkaan. Ihmisten ei tarvitse lähteä Eurooppaan kurjiin oloihin pakolaisiksi, jos heille tarjotaan työtä ja koulutusta heidän omalla kotiseudullaan. Näin voimme auttaa samalla toinen toisiamme - pakolaisongelmaan on vaikea kuvitella parempaa ratkaisua. Kaikilta mantereilta löytyy omat aurinkoiset erämaansa, nyt tarvitaan vain viisaita poliittisia päätöksiä, joihin suomalaistenkin päättäjien tulee vihdoin ottaa osaa.
Antti Roine, Ulvila 9.7.2009
______________________________________________________________
Julkaistu:
Satakunnan Kansa, 13.7.2009, sivu 21.
Savon Sanomat, 2.8.2009