Tieteen tulisi perustua tosiasioihin, jotka voidaan määrittää kokeellisten havaintojen perusteella. Ikävä kyllä nykyinen evoluutioteoria on ristiriidassa havaintojen kanssa. Evoluutioteoria väittää, että lajit syntyvät vähittäisten kumulatiivisten muutosten tuloksena, vaikka havaintojen mukaan lajit syntyvät yhtäkkisesti (Nature 463, 2010, s. 349-352). Darwin totesi itse, että hänen teoriansa menettää merkityksensä, jos lajit eivät synny vähittäisten kumulatiivisten muutosten seurauksena.
Havaintojen mukaan evoluutio etenee portaittain, kasveihin ja eläimiin yhtäkkiä syntyvien suurien mutaatioiden kautta, joita on vaikea selittää puhtaan sattuman avulla. GPS-navigoinnin lisääminen kännykkään on vastaavanlainen yhtäkkinen suuri muutos. On vaikea kuvitella miten GPS olisi voinut ilmaantua sattumalta kännykkään, vaikka kännykkä on äärimmäisen alkeellinen laite esimerkiksi elävään soluun verrattuna. DNA-molekyylien ja solun rakenteiden syntymisen todennäköisyyksiä laskettaessa päädytään miljoonia kertoja maapallon ikää pidempiin ajanjaksoihin.
Fossiilien perusteella evoluutio näyttää edenneen moneen otteeseen umpikujaan ja sukupuuttoon. Tämä on yksi sattumaan uskovien naturalistien perustelu sille, miksi suunnittelu ei ole voinut olla älykästä. Itse asiassa tämä on kuitenkin todistus älykkäästä suunnittelusta, koska älykäs tieteellinen tutkimus ja teknologia edistyy tismalleen samalla tavalla. Suurin osa ideoista ja tutkimusprojekteista ajautuu umpikujaan. Viisas ihminen (Homo sapiens) on aikojen kuluessa hylännyt lukemattoman määrän huonoja ideoita ja teknologiaa ja valinnut paremman vaihtoehdon uusien testien jälkeen.
Maailmasta löytyy uskomaton määrä tuskaa ja epäoikeudenmukaisuutta. Tämäkään ei voi olla todiste älyn puutteesta evoluution suunnittelussa, koska täydellisessä ja oikeudenmukaisessa maailmassa luonnon valinta ei voisi toimia. Ainoastaan tällaisessa epätäydellisessä maailmassa voimme kokea miltä epätoivo, pelko, rohkeus, rakkaus ja epäitsekkyys tuntuvat. Meillä on suunnaton etuoikeus oppia oman henkilökohtaisen kokemuksen kautta. Kirjaviisauteen verrattuna tämä on ylivoimainen tapa omaksua asioita.
Älykäs suunnittelija olisi helposti voinut tehdä maailmastamme täydellisen. Insinöörinäkökulmasta aina samalla lailla toimivan passiivisen robotin tai prosessin kehittäminen on paljon helpompaa kuin epätäydellisen, itse oppivan ja älykkään maailman luominen. Virheettömässä maailmassa ihminen ei voisi kuitenkaan auttaa lähimmäistään, kokea kärsimystä ja myötätuntoa, sekä tehdä omia virheitä ja oppia niistä kokemuksen kautta. Ainoastaan juuri tällaisessa epätäydellisessä maailmassa ihminen voi tehdä oikeita ja vääriä päätöksiä sekä yrittää aktiivisesti parantaa maailmaa.
Henkiset havainnot ovat yhtä todellisia kuin fyysisetkin havainnot. Voimme löytää sisältämme melkein huomaamattoman portin, joka avaa meille tien olemassaolomme toiseen ulottuvuuteen. Kaikki eivät tätä porttia kuitenkaan halua löytää, mutta siitä huolimatta se on olemassa. Virheellisiä henkisiä havaintoja on tietysti yhtä helppo tehdä kuin virheellisiä fysikaalisia mittauksia, mutta virheet ja huuhaan voi aina tunnistaa tuloksista. Oikeiden henkisten ja fysikaalisten havaintojen perustalle syntyy onnellisia ihmisiä, toimivia koneita ja oikeudenmukainen yhteiskunta.
Tutkimustyössä yhden hyvin toteutetun kokeellisen mittauksen tulos on yleensä lähempänä totuutta kuin tuhannen asiantuntijan mielipide. Sokeaan sattumaan perustuvalle evoluutiolle on kuitenkin vaikea löytää kokeellisia todisteita. Siksi on myös vaikeaa uskoa, että ympärillämme oleva upea luonto ja elämä - pienestä atomista suunnattomaan avaruuteen - olisi vain sokean sattuman aikaansaannosta.
Arthur Schopenhauerin kirjan "Taito olla ja pysyä oikeassa" mukaan väittelyssä voi menestyä, vaikka kokeellista faktaa tai loogisia argumentteja ei ole käytettävissä. Esimerkiksi seuraavia keinoja kannattaa kokeilla:
- tee vastustaja naurettavaksi tai tee itse puheena olevasta asiasta vitsi ivan avulla,
- laita vastustajan suuhun sellaisia väitteitä, mitä hän ei ole sanonut ja todista ne vääriksi,
- irrota vastustajan esityksestä lauseita ja liitä ne vääriin asiayhteyksiin,
- johda keskustelu kiusallisesta tosiasiasta jollekin sivuraiteelle.
Jostain syystä monet sattumaan uskovat naturalistit ja koulukiusaajat käyttävät tätä tekniikkaa. Varsinkin netissä kirjan ohjeet ovat nimimerkkien laajassa käytössä. Arvostetussa kulttuurilehdessä Aku Ankassa (6/1954) sokeaan sattumaan uskoville on annettu osuva nimi höpsisti. Suomalaisessa kouluopetuksessa on höpsismin mentävä aukko, koska koulussa ei opeteta väittelyn periaatteita. Näiden periaatteiden avulla olisi helppo tunnistaa haluaako keskustelija löytää totuuden vai haluaako hän olla oikeassa. Ne auttavat myös tulkittaessa poliittisten väittelyiden tuloksia. Nykyään taitava puhuja kerää äänestäjien pisteet, vaikka loogiset argumentit puuttuvat.
Kouluopetuksen laadussa on myös parantamisen varaa, jos uskonnon ja biologian opettajien opetuksissa on suuria ristiriitoja. Looginen ihminen ymmärtää, että samaan asiaan ei voi olla kahta erilaista selitystä. Teknologia kehittyy jatkuvasti perustuen uusiin kokeellisiin tuloksiin. Aivan samalla tavalla meidän tulee kehittää jatkuvasti myös omaa uskontoamme ja tiedettämme, jotta ne vastaavat paremmin totuutta ja ovat sopusoinnussa keskenään ja kokeellisten havaintojen kanssa.
Luonnossa evoluutio toimii jatkuvasti, ne lajit jotka eivät sopeudu todellisuuteen kuolevat pois. Luonnonvalinta toimii oman elämämme alusta loppuun asti. Sattumaan uskova naturalisti muuttuu taivaan pölyksi - oman uskonsa mukaan - ja vilpitön muslimi, kristitty, tai hindu jatkaa matkaansa kohti uusia haasteita ja seikkailuja. Ristillä Jeesus ei kysynyt katuvalta ryöväriltä mihin uskonlahkoon hän kuuluu vaan sanoi "totisesti minä sanon sinulle tänä päivänä, että tulet joskus olemaan kanssani Paratiisissa”. Eli maailma on itse asiassa hyvin lempeä kaikille ihmisille.
Tiede ei voi olla naturalismin tai uskon peruste, koska se ei pysty todistamaan kumpaakaan. Tästä johtuen ihminen voi tehdä vapaan valinnan uskon ja ateismin välillä. Ihmisen uskon määrää voidaan arvioida sen perusteella miten hän kohtelee niitä ihmisiä, joista hänelle ei ole hyötyä. Tämä testi kannattaa aloittaa omasta itsestään. Naturalistien tulisi vihdoin rehellisesti tunnustaa, että sattuma on evoluution ohjauksessa pelkkä oletus; tai julkistaa ne faktat, jotka todistavat oletuksen oikeaksi.
Antti Roine, Ulvila 27.7.2010
Lähteitä:
Chris Venditti, Andrew Meade & Mark Pagel:
Phylogenies reveal new interpretation of speciation and the Red Queen
Nature 463, 349-352 (21 January 2010)
Bob Holmes:
Accidential origins
NewScientist, 13 March 2010, page 30 -33
==========================================================================
JULKAISTU:
Satakunnan Kansa 31.7.2010