Eutanasia on ihmisen perusoikeus
Tuhansia vuosia sitten sivistyksen alkuhämärissä ihminen eli luonnon armoilla. Vähitellen tiedon, taitojen, tieteen ja yhteiskunnan kehityksen myötä ihmisen elämän taivalta on yritetty kaikin tavoin helpottaa.
Ihminen ei ole tyytynyt luonnon tarjoamaan ”kohtaloonsa”, vaan on puuttunut siihen voimallisesti lääketieteen ja teknologian avulla. Ihmisen elämää on tasoiteltu ja helpotettu jo hedelmöityksestä lähtien – syntymässä, tautien ehkäisyssä, sekä sairauksien ja tapaturmien hoidossa.
Jostain kumman syystä tämä elämän siloittaminen ei koske parantumattomasti sairaita ihmisiä. Ihmisen lähdön helpottaminen on tabu, josta ei saa edes puhua, vaikka se koskee meitä kaikkia.
Tällä hetkellä on pitkälti tuurista kiinni saako ihminen lähteä arvokkaasti saappaat jalassa – vai joutuuko hän virumaan saattohoidossa vuositolkulla.
Hyvinvointialueet jättävät lähtijät käytännössä lähes oman onnensa nojaan kärsimään tuskissaan, kun asiakkaita priorisoidaan. Tämä aiheuttaa monissa ihmisissä turvattomuuden tunnetta.
Monet tuomitsevat eutanasian uskonnon varjolla, vaikka uskontojen peruspilareiden tulisi olla usko, ihmisten välinen veljeys ja rakkaus, sekä kuolemanjälkeinen elämä. Näistä lähtökohdista katsottuna eutanasian kieltäminen parantumattomasti sairaalta ihmiseltä kuulostaa sadistiselta raamatun tulkinnalta.
Raamattu ei tuomitse eutanasiaa yhtään sen enempää kuin ihmisten tappamista maanpuolustuksen tai oikeutetun itsepuolustuksen nimissä.
Kokonaan toinen kysymys ovat heikot ja avuttomat ihmiset, jotka voivat ajautua taloudelliseen umpikujaan ja sen myötä epätoivoon ja itsemurha-ajatuksiin. He jäävät helposti yhteiskunnan palvelujen ulkopuolelle, koska he eivät osaa näitä palveluja hakea.
Nykyään ihmisille lähetetään automaattisesti veroehdotus, samaan tapaan ihmisille pitäisi lähettää yhteiskunnan palveluehdotus. Lisäksi yhteiskunnan tulisi tukea arvokasta diakoniatyötä muutenkin kuin vain kirkollisverojen kautta, jotta kaikille voitaisiin turvata ihmisarvoinen elämä.
Elämämme koostuu erilaisista vaiheista kuten lapsuudesta, kouluajoista, opiskelusta, armeijasta, perhe-elämästä ja työurasta. Kaikkien näiden vaiheiden loppumista juhlitaan iloisesti ja toivotetaan hyvää ja mielenkiintoista matkaa seuraavaan vaiheeseen.
Miksi emme voisi myös hautajaisissa lausua rakkaillemme väliaikaiset jäähyväiset, nostaa lipun ylös asti ja täyttää ystävien ja sukulaisten sielut ilolla, toivolla, sekä jälleennäkemisen varmuudella?
Ihmisisten elimistössä on valmiina sisäänrakennettu eutanasia kytkin, jota voidaan käyttää jos huhtikuussa valittava uusi eduskunta niin päättää.
Kun ihminen hengittää puhdasta typpeä tai heliumia hänen elintoimintansa sammuvat viidessä minuutissa kivutta ja arvokkaasti. Tämä johtuu siitä, että elimistössä ei ole mitään hälytystä liian alhaisesta happitasosta. Tukehtumisen tunnetta tai myrkytysoireita ei tule, jos hiilidioksidi saa poistua vapaasti typen tai heliumin mukana.
Kuolemassa ateisti ja vapaa-ajattelija muuttuvat taivaan pölyksi oman uskontonsa mukaan; mutta vilpitön kristitty, hindu tai muslimi jatkaa pitkää opintomatkaansa maailmankaikkeuden syvyyksiin. Uskon avulla huomaamme, että olemme jo nyt ikuisuusmatkalla kohti uusia haasteita.
Antti Roine, Ulvila 27.2.2023
JULKAISTU:
28.2.2023 Suomenmaa
1.3.2023 Aamulehti
2.3.2023 Satakunnan Kansa
2.3.2023 Ulvilan seutu
2.3.2023 Länsi-Suomi