Täydellinen johtaja
Lähetetty: 08.01.2023 17:42Täydellinen johtaja
Johtajalla on näkyvä ja tärkeä rooli yrityksissä ja julkisessa hallinnossa. Johdettavan organisaation erikoisalan tunteminen, eli substanssiosaaminen, helpottaa yleensä johtajan työtä, mutta muuten johtajalta vaadittavat taidot ja ominaisuudet ovat yleisiä – eikä niihin kaikkiin saa oppeja koulussa.
Tärkeintä on se, että johtajan oma motivaatio on kunnossa, muuten on vaikea motivoida tiimiä ja markkinoida organisaatiota ulospäin. Uutta johtajaa rekrytoidessa on syytä selvittää hakijan motiivit. Syitä voi olla monia – eikä niitä ole aina helppo tunnistaa.
Henkilö, joka haluaa vaikuttaa, tehostaa toimintaa ja parantaa yhteiskuntaa hakee johtajaksi, koska siinä asemassa vaikutusmahdollisuuksia on yleensä enemmän kuin tiimin jäsenenä. Tällainen henkilö on yleensä hyvin motivoitunut ja pystyy motivoimaan myös muita.
Monet henkilöt haluavat valtaa, jota johtajan positiossa on tarjolla. Tämä tavoite ei välttämättä tarkoita, että henkilö olisi huono johtaja, mutta riskinä on, että tällainen johtaja alistaa tiiminsä oman egonsa kasvattamiseen. Organisaation kannalta tämä ei ole hyvä lopputulos.
Suurempi palkka houkuttaa myös monia, ja on aivan pätevä osasyy kokeilla siipiään johtajan pestissä. Taloudellinen korvaus ei kuitenkaan voi olla hakijan tärkein motivaattori, koska tutkitusti taloudellinen kannuste ei ylläpidä motivaatiota kuin hetkellisesti.
Urheilussa huippuosaajien, kuten Teemu Selänteen tai Lionel Messin ei ole tarvinnut siirtyä johtotehtäviin paremman palkan toivossa. Monilla huipputekniikan aloilla erikoisasiantuntijoiden merkitys firman menestykseen on suurempi kuin johtajalla.
Taitava johtaja mahdollistaa huippuosaajien urapolut ja motivaation ylläpitämisen myös ilman, että näiden täytyy hakeutua johtajaksi – oman pätevyysalueensa ulkopuolelle.
Kannustava johtaja luottaa alaisiin ja antaa alaisille päätösvaltaa omaa työtään koskevissa asioissa. Parhaisiin tuloksiin yleensä päästään, mikäli alaiset voivat luottaa pomon tukevan heitä, vaikka he joskus sössivätkin. Organisaatio ei kehity, jos virheistä ja onnistumisista ei voida keskustella avoimesti.
Motivoiva johtaja antaa yrityksen toiminnalle suunnan ja merkityksen. Jokainen haluaa tietää, miksi minä näitä hommia teen ja mitä merkitystä työllä on organisaatiolle ja yhteiskunnalle. Merkityksen ymmärtäminen kannustaa tiimiä ajattelemaan itse ja jakamaan ideat johtajan kanssa.
Hyvä johtaja ei tuhoa tiimin motivaatiota ja valtavaa potentiaalia autoritäärisellä käskytyksellä ja raskaalla valvonnalla, joka työllistää tiimin. Tietysti sen avulla saadaan aikaan hienoja raportteja, joita on mukava esitellä johtoryhmän palavereissa. Hyvä pomo varmistaa oikean kurssin kuuntelemalla, osallistumalla ja hyvän viestinnän avulla.
Hyvä esimies yrittää palkata itseään fiksumpaa väkeä, koska heidän avullaan tiimin yhteiset tavoitteet on helpompi saavuttaa. Hyvän johtajan ei tarvitse olla joka alan asiantuntija, koska organisaatiossa jokainen tiimin jäsen on oman alansa tähti ja erityisosaaja.
Jääkiekossa ja yrityksissä tulokset riippuvat yleensä kaikista tiimin jäsenistä. Hyvä johtaja ymmärtää, että ”jokainen ihminen on laulun arvoinen”, kuten Veikko Lavi laulussaan toteaa.
Karismasta johtajantyössä on paljon hyötyä, sitä on tosin vaikea määritellä tai opetella – joillakin ihmisillä sitä vain on, täytyy kateellisena todeta. Karisman takana on yleensä vetoava persoona, jolla on jotakin mystistä positiivista energiaa.
Onneksi täydellisen johtajan ei tarvitse olla täydellinen, koska pienet virheet tekevät johtajastakin inhimillisen.
Antti Roine, Ulvila 8.9.2022
JULKAISTU:
Länsi-Suomi 10.9.2022
Satakunnan Kansa 11.9.2022
Turun Sanomat 12.9.2022
Ulvilan Seutu 14.9.2022
Ilkka-Pohjalainen 24.9.2022
PS: Hyvinvointialueille haetaan parhaillaan suurta määrää SOTE-johtajia ja toimialuejohtajia, näistä valinnoista pitkälti riippuu miten hyvinvointialueet toimivat.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/antti-roine/taydellinen-johtaja/
Johtajalla on näkyvä ja tärkeä rooli yrityksissä ja julkisessa hallinnossa. Johdettavan organisaation erikoisalan tunteminen, eli substanssiosaaminen, helpottaa yleensä johtajan työtä, mutta muuten johtajalta vaadittavat taidot ja ominaisuudet ovat yleisiä – eikä niihin kaikkiin saa oppeja koulussa.
Tärkeintä on se, että johtajan oma motivaatio on kunnossa, muuten on vaikea motivoida tiimiä ja markkinoida organisaatiota ulospäin. Uutta johtajaa rekrytoidessa on syytä selvittää hakijan motiivit. Syitä voi olla monia – eikä niitä ole aina helppo tunnistaa.
Henkilö, joka haluaa vaikuttaa, tehostaa toimintaa ja parantaa yhteiskuntaa hakee johtajaksi, koska siinä asemassa vaikutusmahdollisuuksia on yleensä enemmän kuin tiimin jäsenenä. Tällainen henkilö on yleensä hyvin motivoitunut ja pystyy motivoimaan myös muita.
Monet henkilöt haluavat valtaa, jota johtajan positiossa on tarjolla. Tämä tavoite ei välttämättä tarkoita, että henkilö olisi huono johtaja, mutta riskinä on, että tällainen johtaja alistaa tiiminsä oman egonsa kasvattamiseen. Organisaation kannalta tämä ei ole hyvä lopputulos.
Suurempi palkka houkuttaa myös monia, ja on aivan pätevä osasyy kokeilla siipiään johtajan pestissä. Taloudellinen korvaus ei kuitenkaan voi olla hakijan tärkein motivaattori, koska tutkitusti taloudellinen kannuste ei ylläpidä motivaatiota kuin hetkellisesti.
Urheilussa huippuosaajien, kuten Teemu Selänteen tai Lionel Messin ei ole tarvinnut siirtyä johtotehtäviin paremman palkan toivossa. Monilla huipputekniikan aloilla erikoisasiantuntijoiden merkitys firman menestykseen on suurempi kuin johtajalla.
Taitava johtaja mahdollistaa huippuosaajien urapolut ja motivaation ylläpitämisen myös ilman, että näiden täytyy hakeutua johtajaksi – oman pätevyysalueensa ulkopuolelle.
Kannustava johtaja luottaa alaisiin ja antaa alaisille päätösvaltaa omaa työtään koskevissa asioissa. Parhaisiin tuloksiin yleensä päästään, mikäli alaiset voivat luottaa pomon tukevan heitä, vaikka he joskus sössivätkin. Organisaatio ei kehity, jos virheistä ja onnistumisista ei voida keskustella avoimesti.
Motivoiva johtaja antaa yrityksen toiminnalle suunnan ja merkityksen. Jokainen haluaa tietää, miksi minä näitä hommia teen ja mitä merkitystä työllä on organisaatiolle ja yhteiskunnalle. Merkityksen ymmärtäminen kannustaa tiimiä ajattelemaan itse ja jakamaan ideat johtajan kanssa.
Hyvä johtaja ei tuhoa tiimin motivaatiota ja valtavaa potentiaalia autoritäärisellä käskytyksellä ja raskaalla valvonnalla, joka työllistää tiimin. Tietysti sen avulla saadaan aikaan hienoja raportteja, joita on mukava esitellä johtoryhmän palavereissa. Hyvä pomo varmistaa oikean kurssin kuuntelemalla, osallistumalla ja hyvän viestinnän avulla.
Hyvä esimies yrittää palkata itseään fiksumpaa väkeä, koska heidän avullaan tiimin yhteiset tavoitteet on helpompi saavuttaa. Hyvän johtajan ei tarvitse olla joka alan asiantuntija, koska organisaatiossa jokainen tiimin jäsen on oman alansa tähti ja erityisosaaja.
Jääkiekossa ja yrityksissä tulokset riippuvat yleensä kaikista tiimin jäsenistä. Hyvä johtaja ymmärtää, että ”jokainen ihminen on laulun arvoinen”, kuten Veikko Lavi laulussaan toteaa.
Karismasta johtajantyössä on paljon hyötyä, sitä on tosin vaikea määritellä tai opetella – joillakin ihmisillä sitä vain on, täytyy kateellisena todeta. Karisman takana on yleensä vetoava persoona, jolla on jotakin mystistä positiivista energiaa.
Onneksi täydellisen johtajan ei tarvitse olla täydellinen, koska pienet virheet tekevät johtajastakin inhimillisen.
Antti Roine, Ulvila 8.9.2022
JULKAISTU:
Länsi-Suomi 10.9.2022
Satakunnan Kansa 11.9.2022
Turun Sanomat 12.9.2022
Ulvilan Seutu 14.9.2022
Ilkka-Pohjalainen 24.9.2022
PS: Hyvinvointialueille haetaan parhaillaan suurta määrää SOTE-johtajia ja toimialuejohtajia, näistä valinnoista pitkälti riippuu miten hyvinvointialueet toimivat.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/antti-roine/taydellinen-johtaja/