Diktatuurit tukevat toisiaan, mutta demokratiat ovat jättäneet Ukrainan taistelemaan yksin meidän yhteisten arvojen, totuuden, sananvapauden, oikeusvaltion ja tasa-arvon puolesta.
Euroopan unioni on 8 kertaa suurempi ja NATO on 20 kertaa suurempi talousmahti kuin Venäjä, mutta siitä huolimatta Venäjä valloittaa naapureitaan yksi kerrallaan – samalla tavalla kuin pieni mafia perhe valtaa paljon suuremman rauhaa rakastavan yhteiskunnan pieni pala kerrallaan.
Venäjän federaatio perustettiin 1991. Heti sen jälkeen se alkoi vähitellen valloittaa naapureitaan ja tukea diktaattoreita: Moldova 1992, Abhaasia 1993, Tšetšenia 1994, Tšetšenia 1999, Dagestan 1999, Etelä-Ossetia 2008, Krim 2014, Donetsk 2014, Luhansk 2014, Syyria 2015, Keski-Afrikan tasavalta 2018, Kazakstan 2022 ja Ukraina 2022. Kaikkiaan näissä sodissa Venäjä on murhannut jo yli puoli miljoonaa ihmistä – ilman mitään syytä.
Diktaattorien ja mafian perustekniikka on hoitaa yksi uhri kerrallaan ja vakuuttaa muille, että heillä ei ole mitään hätää jos he hoitavat vain omat asiansa. Diktatuurilogiikan mukaan heillä on oikeus auttaa sotilaallisesti muita diktatuureja, mutta demokratioilla tällaista oikeutta ei ole.
Kukaan ei ole hyökännyt Venäjälle, tässä mielessä Venäjän väitteet naapurien hyökkäysaikeista ovat absurdeja. Viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana ainoastaan Venäjä on hyökännyt naapurivaltioihin Euroopassa. Miten ihmeessä osa suomalaisistakin uskoo kaikkiin näihin valheisiin?
Kun Venäjä on hoitanut Ukrainan, niin kartan perusteella Suomi on todennäköinen seuraava kohde, koska emme ole Naton turvatakuiden suojassa. EU ei meille turvatakuita voi antaa, koska EU:lla ei ole armeijaa. Voimakas lähentyminen Naton kanssa ei meitä auta, jos turvatakuut puuttuvat.
Diktaattorit eivät yleensä tule järkiinsä. Sotilaallinen ylivoima on ainoa tapa saada heidät perääntymään toivomme on liittyminen Natoon mahdollisimman pian, koska sitten kun Venäjän armeija on jo rajalla, jäsenyyden myöntäminen vaikeutuu merkittävästi.
Suomen kansalaiset ovat jo hyvin ymmärtäneet tilanteen kiireellisyyden ja vakavuuden, mutta jostain käsittämättömästä syystä hallituspuolueet ja kansanedustajat nukkuvat vielä ruususenunta. Jopa uusien ilmatorjunta-aseiden hankinnassa hyvät vaihtoehdot on jo löydetty, mutta päätöksiä haudotaan ensi vuoteen, miksi?
Perustuslain mukaan kansanedustajilla ja presidentillä on täysi valta päättää Nato-hakemuksen jättämisestä. Jostain syystä kansanedustajat kuitenkin pakoilevat heille annettua vastuuta ja yrittävät siirtää sitä joskus kesällä oleville puoluekokouksille. Nykyisessä digimaailmassa puolueen kanta selviää 24 tunnissa Microsoft Forms tai Survey Monkey kyselyn avulla – jos niin halutaan.
Nato-kysymyksessä on mahdotonta tehdä hätiköityjä päätöksiä, koska asiaa on pohdittu ja valmisteltu jo 30 vuotta. Toivottavasti olen väärässä, mutta näyttää ihan siltä, että hallituspuolueet haluavat kohteliaasti vielä odottaa Putinin kantaa kevään 2023 eduskuntavaalien ehdokasasetteluun.
Antti Roine, Ulvila 11.3.2022
JULKAISTU:
Länsi-Suomi 11.3.2022
Satakunnan Kansa 12.3.2022