Koulukiusaaminen ei häviä puhumalla
Lähetetty: 11.04.2021 13:18Koulukiusaaminen ei häviä puhumalla
Suomen hallitukset ovat tuominneet koulukiusaamisen jo ainakin 40 vuotta kauniin sanahelinän säestyksellä, mutta mitään konkreettista ei ole tehty asian korjaamiseksi. Lopputulos on edelleen se, että kiusattu joutuu piilottelemaan ja viime kädessä vaihtamaan koulua - ja syyllisille ei koidu mitään todellisia seurauksia.
Kiusaaminen verhoillaan usein huumoriksi tai leikin laskuksi, mutta kyse ei ole kummastakaan, jos se naurattaa vain toista osapuolta. Todellinen huumori ei pilkkaa erilaisia, heikkoja tai epäonnisia eikä ihmisten vakaumuksia. Positiivinen huumori kumpuaa myötätunnosta, yllättävistä mielleyhtymistä, koomisista tapahtumista ja asioiden tolkuttomuudesta. Terve huumori ja itseironia auttaa meitä ottamaan itsemme vähemmän vakavasti ja näkemään asioiden ytimeen.
Koulukiusaamista voidaan ehkäistä monin eri tavoin, kuten nollatoleranssin, positiivisen yhteishengen, uusien toimintamallien ja rangaistusten avulla. Ikävä kyllä, näiden keinojen avulla ei puututa kiusaamisen juurisyihin, vaan niillä hoidetaan vain oireita.
Koulukiusaaminen ei ole yksittäinen ilmiö, vaan ongelma kulkee läpi koko ihmisen elämän kaaren lapsuudesta koulun kautta työyhteisöön ja sen jälkeen vanhainkotiin. Kaikkien näiden elämänvaiheiden aikana ongelmaa yritetään hallita oireita hoitamalla, mutta juurisyistä puhuminen on tabu.
Ongelman alkusyy juontaa juurensa ihmisen elämän ensimmäisistä vuosista - Ihmisen elämän koko suunta määräytyy sen perusteella, miten vanhemmat ovat häntä kohdelleet ja ohjanneet ensimmäisten ikävuosien aikana. Koko aineellinen ja henkinen hyvinvointimme perustuu toimivaan yhteiskuntaan, joka perustuu ihmisten väliseen luottamukseen. Tällaista luottamusta ei voi syntyä, jos lapselle ei ole syntynyt sokeaa luottamusta edes äitiin tai isään ensimmäisten elinvuosien aikana.
Rajojen olemassaolo on toinen tärkeä asia, joka lasten tulee oppia ennen koulutien alkua. Rajojen asettamisen kulmakiviä ovat rakkaus, kunnioitus ja auktoriteetti. Näiden avulla lapsi saa kokea olevansa rakastettu juuri sellaisena kuin hän on, eikä hänen tarvitse pönkittää heikkoa omanarvontuntoaan muita kiusaamalla.
Varhaislapsuuden jälkeen näiden elämän perusarvojen sisäistäminen on ihmiselle erittäin vaikeaa, ja se onnistuu vain porkkanoiden ja rangaistusten avulla. Varhaiskasvatuksen onnistuminen ei riipu perheen yhteiskuntaluokasta, vaan vanhempien viisaudesta. Vapaa kasvatus tuottaa yhteiskuntaan diktaattoreita.
Moniin ongelmiin on monta toimivaa ratkaisua, mutta kiusaamisongelmaan on vain yksi ratkaisu. Jopa mopolla ajamiseen tarvitaan koulutusta ja tutkinto, mutta kuka tahansa voi hankkia lapsia. Näin ei voi olla, jos oikeasti haluamme ratkaista yhteiskuntamme epäkohtien alkusyitä, jotka juontavat juurensa varhaislapsuudesta.
Kaikista ei saada hyviä vanhempia, mutta vanhempainkoulujen tarjoaman koulutuksen ja tutkintojen avulla tilannetta voidaan merkittävästi parantaa. Lisäksi tarvitaan nykyistä neuvolatoimintaa laajempaa vanhemmuuden seurantaa ja tukea heti lasten syntymästä lähtien, koska murheellisia tarinoita taakkansa alla uupuneista vanhemmista on jo riittävästi.
Panostukset lasten hyvinvointiin varhaislapsuudessa tuottavat massiivisia säästöjä yhteiskunnalle. Tarvitsemme enemmän ihmisiä, jotka rakentavat yhteiskuntaa, ja vähemmän heitä, jotka hajottavat kaiken hyvän. Kiusaajien uhrien elämän pilaaminen aiheuttaa mittaamattoman määrän murhetta ja kustannuksia yhteiskunnalle. Yksi vankilaan tuomittu rikollinen maksaa vuodessa veronmaksajille lähes satatuhatta euroa.
Yhteiskunnan vakauden kannalta on oleellista, että ihmiset tekevät oikein vain siksi että se on oikein, eikä rangaistusten pelon takia. Varhaislapsuuden kokemukset ratkaisevat pitkälti ihmisen elämänuran ja koko yhteiskunnan kehityksen. Siksi on oleellisen tärkeää, että panostamme vanhempainkoulujen ja siihen liittyvän lainsäädännön kehitykseen. Mitään muuta kestävää ratkaisua ei ole olemassa.
Antti Roine, Ulvila 31.1.2021
______________________________
JULKAISTU
Suomenmaa 1.2.2021
Ulvilan Seutu 11.2.2021
Satakunnan Kansa 14.2.2021
Opettaja 11.3.2021
Suomen hallitukset ovat tuominneet koulukiusaamisen jo ainakin 40 vuotta kauniin sanahelinän säestyksellä, mutta mitään konkreettista ei ole tehty asian korjaamiseksi. Lopputulos on edelleen se, että kiusattu joutuu piilottelemaan ja viime kädessä vaihtamaan koulua - ja syyllisille ei koidu mitään todellisia seurauksia.
Kiusaaminen verhoillaan usein huumoriksi tai leikin laskuksi, mutta kyse ei ole kummastakaan, jos se naurattaa vain toista osapuolta. Todellinen huumori ei pilkkaa erilaisia, heikkoja tai epäonnisia eikä ihmisten vakaumuksia. Positiivinen huumori kumpuaa myötätunnosta, yllättävistä mielleyhtymistä, koomisista tapahtumista ja asioiden tolkuttomuudesta. Terve huumori ja itseironia auttaa meitä ottamaan itsemme vähemmän vakavasti ja näkemään asioiden ytimeen.
Koulukiusaamista voidaan ehkäistä monin eri tavoin, kuten nollatoleranssin, positiivisen yhteishengen, uusien toimintamallien ja rangaistusten avulla. Ikävä kyllä, näiden keinojen avulla ei puututa kiusaamisen juurisyihin, vaan niillä hoidetaan vain oireita.
Koulukiusaaminen ei ole yksittäinen ilmiö, vaan ongelma kulkee läpi koko ihmisen elämän kaaren lapsuudesta koulun kautta työyhteisöön ja sen jälkeen vanhainkotiin. Kaikkien näiden elämänvaiheiden aikana ongelmaa yritetään hallita oireita hoitamalla, mutta juurisyistä puhuminen on tabu.
Ongelman alkusyy juontaa juurensa ihmisen elämän ensimmäisistä vuosista - Ihmisen elämän koko suunta määräytyy sen perusteella, miten vanhemmat ovat häntä kohdelleet ja ohjanneet ensimmäisten ikävuosien aikana. Koko aineellinen ja henkinen hyvinvointimme perustuu toimivaan yhteiskuntaan, joka perustuu ihmisten väliseen luottamukseen. Tällaista luottamusta ei voi syntyä, jos lapselle ei ole syntynyt sokeaa luottamusta edes äitiin tai isään ensimmäisten elinvuosien aikana.
Rajojen olemassaolo on toinen tärkeä asia, joka lasten tulee oppia ennen koulutien alkua. Rajojen asettamisen kulmakiviä ovat rakkaus, kunnioitus ja auktoriteetti. Näiden avulla lapsi saa kokea olevansa rakastettu juuri sellaisena kuin hän on, eikä hänen tarvitse pönkittää heikkoa omanarvontuntoaan muita kiusaamalla.
Varhaislapsuuden jälkeen näiden elämän perusarvojen sisäistäminen on ihmiselle erittäin vaikeaa, ja se onnistuu vain porkkanoiden ja rangaistusten avulla. Varhaiskasvatuksen onnistuminen ei riipu perheen yhteiskuntaluokasta, vaan vanhempien viisaudesta. Vapaa kasvatus tuottaa yhteiskuntaan diktaattoreita.
Moniin ongelmiin on monta toimivaa ratkaisua, mutta kiusaamisongelmaan on vain yksi ratkaisu. Jopa mopolla ajamiseen tarvitaan koulutusta ja tutkinto, mutta kuka tahansa voi hankkia lapsia. Näin ei voi olla, jos oikeasti haluamme ratkaista yhteiskuntamme epäkohtien alkusyitä, jotka juontavat juurensa varhaislapsuudesta.
Kaikista ei saada hyviä vanhempia, mutta vanhempainkoulujen tarjoaman koulutuksen ja tutkintojen avulla tilannetta voidaan merkittävästi parantaa. Lisäksi tarvitaan nykyistä neuvolatoimintaa laajempaa vanhemmuuden seurantaa ja tukea heti lasten syntymästä lähtien, koska murheellisia tarinoita taakkansa alla uupuneista vanhemmista on jo riittävästi.
Panostukset lasten hyvinvointiin varhaislapsuudessa tuottavat massiivisia säästöjä yhteiskunnalle. Tarvitsemme enemmän ihmisiä, jotka rakentavat yhteiskuntaa, ja vähemmän heitä, jotka hajottavat kaiken hyvän. Kiusaajien uhrien elämän pilaaminen aiheuttaa mittaamattoman määrän murhetta ja kustannuksia yhteiskunnalle. Yksi vankilaan tuomittu rikollinen maksaa vuodessa veronmaksajille lähes satatuhatta euroa.
Yhteiskunnan vakauden kannalta on oleellista, että ihmiset tekevät oikein vain siksi että se on oikein, eikä rangaistusten pelon takia. Varhaislapsuuden kokemukset ratkaisevat pitkälti ihmisen elämänuran ja koko yhteiskunnan kehityksen. Siksi on oleellisen tärkeää, että panostamme vanhempainkoulujen ja siihen liittyvän lainsäädännön kehitykseen. Mitään muuta kestävää ratkaisua ei ole olemassa.
Antti Roine, Ulvila 31.1.2021
______________________________
JULKAISTU
Suomenmaa 1.2.2021
Ulvilan Seutu 11.2.2021
Satakunnan Kansa 14.2.2021
Opettaja 11.3.2021