Eurokriisi voidaan ratkaista yhdessä yössä
Lähetetty: 03.02.2013 13:11[b]Eurokriisi voidaan ratkaista yhdessä yössä[/b]
Demokratiassa hallitusten tulisi ohjata talouden kehitystä yhteiskunnan kannalta oikeaan suuntaan, mutta käytännössä rahoitusmarkkinat ovat ohjanneet taloutta omien etujensa pohjalta viimeisen sadan vuoden ajan. Tuloksena on ollut talouden jatkuva vuoristorata, jossa laman aikana omaisuus vaihtaa omistajaa lähes ilmaiseksi ja suuri osa ihmisistä on työttömänä. Maalaisjärjellä ajateltuna tällaisessa menossa ei ole mitään järkeä.
Suuren laman aikana 30-luvulla professori Henry Simons ja Irving Fisher pohtivat miten rahoitusjärjestelmää tulisi uudistaa, jotta se palvelisi paremmin yhteiskunnan kehitystä. He tulivat siihen tulokseen, että pankeilta pitäisi poistaa oikeus luoda rahaa tyhjästä. Sen sijaan pankkien tulisi lainata tarvitsemansa rahat keskuspankilta tai yksityisiltä tahoilta. He sovelsivat luonnonlakeihin pohjautuvan kemiallisen tasapainon teoriaa talouteen.
Tästä seuraa yhteiskunnan kannalta monia etuja. Ensinnäkin, hallitusten on paljon helpompi hallita suhdannevaihteluja, koska pankit eivät voi enää noususuhdanteen aikana luoda suuria rahamääriä tyhjästä ja tuhota niitä laskusuhdanteen aikana ja maksattaa kuluja yhteiskunnalla. Toiseksi, pankkien sataprosenttinen omavaraisuus poistaa täysin talletuspaon riskin. Kolmanneksi, yhteiskunnan kehittämiseen sijoitetut varat kasvattavat yhteistä pääomaa eikä velkaa, koska valtion ei tarvitse maksaa korkoa keskuspankin luomalle rahalle. Neljänneksi, myös yksityisen velan määrä vähenee, koska pankkien ei tarvitse enää kirjata taseisiinsa rahan luomisessa syntynyttä velkaa.
Kansainvälisen valuttarahaston (IMF) tutkijat Jaromir Benes and Michael Kumhof julkaisivat viime elokuussa tutkimuksen, jossa he olivat testanneet esitettyjä väitteitä alan huippua edustavien taloudellisten tietokonemallien avulla ja historian kokemusten valossa. Tulokset varmistivat Simonsin ja Fisherin väitteet oikeiksi ja paljastivat monia muitakin etuja.
Mikään saavutetuista eduista ei heikentänyt yksityisen rahoitusjärjestelmän toimivuutta. Uusi järjestelmä hyödynsi tehokkaasti yksityisten rahoittajien taitoa jakaa rahoitusta tuottavimpiin kohteisiin. Se ei myöskään haitannut yksityisten maksujärjestelmien toimintaa, eikä järkevien yhteiskunnan, yritysten ja yksityisten kohteiden luototusta. Suurin etu on kuitenkin, että yhteiskunnan rahahuolto voidaan hoitaa korottomasti ja velattomasti suoraan keskuspankin kautta, eikä yhteiskunnan resursseja ja työvoimaa tarvitse laman aikana seisottaa tyhjän panttina.
Keinottelun, spekuloinnin ja suoranaisten väärinkäytösten vaikeutuminen on ainoa haitta mitä uudesta järjestelmästä aiheutuu rahoitusmarkkinoille. Tällä hetkellä mm. rahaa kierrättämällä veroparatiisien kautta pankit voivat luoda rikollisia pääomia aivan liian helposti.
Kansalaisilla on varsin väärä käsitys rahoitusjärjestelmämme toiminnasta, jopa koulukirjat väittävät, että pankkien lainananto perustuu niiden saamiin talletuksiin. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa vaan totuus on, että pankin luovat rahaa tyhjästä. Tämän ja transaktioiden verovapauden avulla rahoittajat ovat keränneet monta kertaa suuremmat pääomareservit mitä valtiot omistavat.
Markkinataloudessa tuotteen omistaja päättää sen hinnasta kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan. Raha on yhteiskunnan luoma tuote ja se vastaa myös sen riskeistä. Tässä mielessä on yllättävää, että yhteiskunta on luovuttanut oikeuden tehdä ja myydä rahaa yksityisille pankeille. Rahan avulla ohjataan myös yhteiskunnan kehitystä. Demokraattisessa yhteiskunnassa ohjausvastuun luovuttaminen parlamentin ulkopuolelle tulee tulkita saman tasoiseksi rikokseksi kuin korruptio.
Uuteen järjestelmään voidaan siirtyä yhdessä yössä. Pankkien taseissa olevat velat vain siirretään Euroopan keskuspankille (EKP). Tämän jälkeen keskuspankki ohjaa koron avulla pankkien toimintaa aivan samoin kuin pankit nykyään ohjaavat koron avulla valtioiden toimintaa. Pankin omaisuus ja vakuudet siirtyvät keskuspankille jos pankki ei pysty suoriutumaan velvoitteistaan. Nykyään EKP kannustaa pankkeja tekemään vain lisää virheitä ostamalla pankkien arvottomia velkakirjoja.
Tämäkään systeemi ei tietysti toimi, jos sitä ei valvota ja eikä pelisääntöjen rikkomisesta seuraa todellisia henkilökohtaisia sanktioita pankkien ja valtioiden päättäjille. Luonnollisesti valtioiden käyttöbudjettien on oltava tasapainossa. Sen sijaan investoinnit voidaan rahoittaa keskuspankin rahalla, jota myönnetään valtioille pääsääntöisesti asukasluvun suhteessa.
Tällä hetkellä poliitikot vain paikkailevat nykyisen rahoitusjärjestelmän vikoja ja samalla siirtävät yhteiskunnan pääomia rahoitusjärjestelmän mustaan aukkoon. Tätä polkua on testattu jo sata vuotta. Paljon tärkeämpää olisi selvittää ongelmien perussyyt ja kehittää niihin kokonaan uudet ratkaisut jo kauan sitten ehdotettujen toimenpiteiden pohjalta.
Antti Roine, Ulvila 10.12.2012
_________________________________________________________
Julkaistu:
Savon Sanomat 14.12.2012
Demari 15.12.2012
Ilkka 19.12.2012
_________________________________________________________
Samaan aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset:
viewtopic.php?f=9&t=145
viewtopic.php?f=9&t=147
viewtopic.php?f=9&t=148
viewtopic.php?f=9&t=152
viewtopic.php?f=9&t=159
viewtopic.php?f=9&t=160
viewtopic.php?f=9&t=164
viewtopic.php?f=9&t=168
viewtopic.php?f=9&t=171
viewtopic.php?f=9&t=175
viewtopic.php?f=9&t=177
Demokratiassa hallitusten tulisi ohjata talouden kehitystä yhteiskunnan kannalta oikeaan suuntaan, mutta käytännössä rahoitusmarkkinat ovat ohjanneet taloutta omien etujensa pohjalta viimeisen sadan vuoden ajan. Tuloksena on ollut talouden jatkuva vuoristorata, jossa laman aikana omaisuus vaihtaa omistajaa lähes ilmaiseksi ja suuri osa ihmisistä on työttömänä. Maalaisjärjellä ajateltuna tällaisessa menossa ei ole mitään järkeä.
Suuren laman aikana 30-luvulla professori Henry Simons ja Irving Fisher pohtivat miten rahoitusjärjestelmää tulisi uudistaa, jotta se palvelisi paremmin yhteiskunnan kehitystä. He tulivat siihen tulokseen, että pankeilta pitäisi poistaa oikeus luoda rahaa tyhjästä. Sen sijaan pankkien tulisi lainata tarvitsemansa rahat keskuspankilta tai yksityisiltä tahoilta. He sovelsivat luonnonlakeihin pohjautuvan kemiallisen tasapainon teoriaa talouteen.
Tästä seuraa yhteiskunnan kannalta monia etuja. Ensinnäkin, hallitusten on paljon helpompi hallita suhdannevaihteluja, koska pankit eivät voi enää noususuhdanteen aikana luoda suuria rahamääriä tyhjästä ja tuhota niitä laskusuhdanteen aikana ja maksattaa kuluja yhteiskunnalla. Toiseksi, pankkien sataprosenttinen omavaraisuus poistaa täysin talletuspaon riskin. Kolmanneksi, yhteiskunnan kehittämiseen sijoitetut varat kasvattavat yhteistä pääomaa eikä velkaa, koska valtion ei tarvitse maksaa korkoa keskuspankin luomalle rahalle. Neljänneksi, myös yksityisen velan määrä vähenee, koska pankkien ei tarvitse enää kirjata taseisiinsa rahan luomisessa syntynyttä velkaa.
Kansainvälisen valuttarahaston (IMF) tutkijat Jaromir Benes and Michael Kumhof julkaisivat viime elokuussa tutkimuksen, jossa he olivat testanneet esitettyjä väitteitä alan huippua edustavien taloudellisten tietokonemallien avulla ja historian kokemusten valossa. Tulokset varmistivat Simonsin ja Fisherin väitteet oikeiksi ja paljastivat monia muitakin etuja.
Mikään saavutetuista eduista ei heikentänyt yksityisen rahoitusjärjestelmän toimivuutta. Uusi järjestelmä hyödynsi tehokkaasti yksityisten rahoittajien taitoa jakaa rahoitusta tuottavimpiin kohteisiin. Se ei myöskään haitannut yksityisten maksujärjestelmien toimintaa, eikä järkevien yhteiskunnan, yritysten ja yksityisten kohteiden luototusta. Suurin etu on kuitenkin, että yhteiskunnan rahahuolto voidaan hoitaa korottomasti ja velattomasti suoraan keskuspankin kautta, eikä yhteiskunnan resursseja ja työvoimaa tarvitse laman aikana seisottaa tyhjän panttina.
Keinottelun, spekuloinnin ja suoranaisten väärinkäytösten vaikeutuminen on ainoa haitta mitä uudesta järjestelmästä aiheutuu rahoitusmarkkinoille. Tällä hetkellä mm. rahaa kierrättämällä veroparatiisien kautta pankit voivat luoda rikollisia pääomia aivan liian helposti.
Kansalaisilla on varsin väärä käsitys rahoitusjärjestelmämme toiminnasta, jopa koulukirjat väittävät, että pankkien lainananto perustuu niiden saamiin talletuksiin. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa vaan totuus on, että pankin luovat rahaa tyhjästä. Tämän ja transaktioiden verovapauden avulla rahoittajat ovat keränneet monta kertaa suuremmat pääomareservit mitä valtiot omistavat.
Markkinataloudessa tuotteen omistaja päättää sen hinnasta kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan. Raha on yhteiskunnan luoma tuote ja se vastaa myös sen riskeistä. Tässä mielessä on yllättävää, että yhteiskunta on luovuttanut oikeuden tehdä ja myydä rahaa yksityisille pankeille. Rahan avulla ohjataan myös yhteiskunnan kehitystä. Demokraattisessa yhteiskunnassa ohjausvastuun luovuttaminen parlamentin ulkopuolelle tulee tulkita saman tasoiseksi rikokseksi kuin korruptio.
Uuteen järjestelmään voidaan siirtyä yhdessä yössä. Pankkien taseissa olevat velat vain siirretään Euroopan keskuspankille (EKP). Tämän jälkeen keskuspankki ohjaa koron avulla pankkien toimintaa aivan samoin kuin pankit nykyään ohjaavat koron avulla valtioiden toimintaa. Pankin omaisuus ja vakuudet siirtyvät keskuspankille jos pankki ei pysty suoriutumaan velvoitteistaan. Nykyään EKP kannustaa pankkeja tekemään vain lisää virheitä ostamalla pankkien arvottomia velkakirjoja.
Tämäkään systeemi ei tietysti toimi, jos sitä ei valvota ja eikä pelisääntöjen rikkomisesta seuraa todellisia henkilökohtaisia sanktioita pankkien ja valtioiden päättäjille. Luonnollisesti valtioiden käyttöbudjettien on oltava tasapainossa. Sen sijaan investoinnit voidaan rahoittaa keskuspankin rahalla, jota myönnetään valtioille pääsääntöisesti asukasluvun suhteessa.
Tällä hetkellä poliitikot vain paikkailevat nykyisen rahoitusjärjestelmän vikoja ja samalla siirtävät yhteiskunnan pääomia rahoitusjärjestelmän mustaan aukkoon. Tätä polkua on testattu jo sata vuotta. Paljon tärkeämpää olisi selvittää ongelmien perussyyt ja kehittää niihin kokonaan uudet ratkaisut jo kauan sitten ehdotettujen toimenpiteiden pohjalta.
Antti Roine, Ulvila 10.12.2012
_________________________________________________________
Julkaistu:
Savon Sanomat 14.12.2012
Demari 15.12.2012
Ilkka 19.12.2012
_________________________________________________________
Samaan aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset:
viewtopic.php?f=9&t=145
viewtopic.php?f=9&t=147
viewtopic.php?f=9&t=148
viewtopic.php?f=9&t=152
viewtopic.php?f=9&t=159
viewtopic.php?f=9&t=160
viewtopic.php?f=9&t=164
viewtopic.php?f=9&t=168
viewtopic.php?f=9&t=171
viewtopic.php?f=9&t=175
viewtopic.php?f=9&t=177