[size=150][b]Elävä uskonto perustuu jatkuvaan kehitykseen[/b][/size]
Maailma on vihdoin herännyt edistämään kestävää kehitystä, jonka tavoitteena on harmonia henkisen hyvinvoinnin, talouden ja ympäristön kanssa. Kaikki perustuu yhteiskunnan, teknologian, kulttuurin ja tieteen jatkuvaan kehitykseen, jolla etsitään parhaita mahdollisia menetelmiä. Ikävä kyllä uskontojen kohdalla kehitys on juuttunut paikoilleen tai etenee liian hitaasti.
Uskonto on liian usein pelkkä kulissi, joka on rakennettu erilaisten rituaalien varaan, jotka saavat ihmisen tuntemaan olonsa turvalliseksi. Sen sijaan uskonnon tulisi olla dynaaminen jatkuvasti uudistuva ideologia, jonka tavoitteena on tehdä ihmiset onnelliseksi ja johtaa heidät oikealle polulle kohti uusia haasteita. Todellinen elävä uskonto ei perustu pelkoon, vaan yhteen Jumalaan, joka rakastaa meitä ja tekee meistä veljiä ja sisaria keskenämme.
Maailmassa on tuhansia uskontoja ja uskonlahkoja, joista moni uskoo, että vain he pelastuvat. Ajatteleva ihminen huomaa, että tämä ei voi olla totta. Uskonto on tosin saattanut herättää meidät etsimään luojaamme; mutta uskossa kyse on puhtaasta henkilökohtaisesta kokemuksesta, joka syntyy, kun löydämme sisimmästämme avoimen portin luojamme suuntaajaan. Ikävä kyllä moni ihminen erehtyy pitämään tätä todellista kokemusta uskontoon liittyvänä ilmiönä.
Voimme tunnistaa oikean uskonnollisen sanoman ja ideologian sen aiheuttamien tulosten pohjalta; aivan samoin kuin tieteessä totuus selviää kokeellisten mittausten avulla. Ääriuskontojen ja nationalismin tulokset ovat masentavia. Niistä kumpuavaa terrorismia ei saada kuriin, ennen kuin vääräuskoisten tappamisen ja vihapuheen kannattajilta poistetaan länsimaisen uskonnon vapauden antama suoja ja uskontojen tulkinnasta poistetaan primitiivisten luonnonuskontojen jäänteet.
Oikea uskonto tekee meistä onnellisia ja antaa varmuuden ikuisesta elämästä. Todellinen uskonto ohjaa meitä oikeisiin ratkaisuihin muuttuvassa maailmassa. Usko ei ota meiltä mitään pois, vaan se avaa meille oven seuraavaan elämänvaiheeseen. Meille on annettu järki, jotta käyttäisimme sitä ja jotta voisimme jalostaa sen viisaudeksi omien kokemustemme pohjalta.
Todellinen tiede ja uskonto, eivät voi olla ristiriidassa keskenään, koska ne toimivat eri alueilla. Tiede tutkii materiaalista ulottuvuutta fysikaalisten mittareiden avulla, joiden avulla henkistä ulottuvuutta on mahdoton havaita. Ateisti, joka uskoo pelkästään tieteeseen, on hataralla pohjalla, koska kaikki tieteen antamat vastaukset johtavat aina uuteen kysymykseen. Tiede ei löydä alkusyytä, jonka uskonto tarjoaa.
Todellisen uskonnon perusta ei voi olla kirjoitettu tuhansia vuosia vanhoihin kivitauluihin tai papyruskääröihin, koska sanojen ja kielikuvien merkitys muuttuu ja merkitysten tarkka kääntäminen nykykielelle on mahdotonta. Tästä johtuen tarvitsemme dynaamista uskontoa, jossa oikean ja väärän valinta tehdään soveltaen parasta mahdollista ideologiaa. Yleensä jos jokin asia tuntuu väärältä, niin todennäköisesti se on myös sitä.
Todellisen uskonnon tunnusmerkkejä ovat nöyryys, ylevä itsekunnioitus, pelottomuus, rohkeus ja sankaruus. Elämämme peruskysymys on: Mitä se meitä hyödyttää, jos voitamme omaksemme koko maailman mutta kadotamme oman sielumme?
Muutos lähtee liikkeelle aina yksittäisistä ihmisistä. Hallitukset ja kirkolliskokoukset eivät tee päätöksiä, vaan ne syntyvät aina yksittäisten ihmisten mielessä, ja viime kädessä niiden soveltaminen jokapäiväisessä elämässä on meidän kaikkien vastuulla.
Tässä maailmassa meitä arvioidaan sanojen ja tekojen pohjalta, mutta lopullinen arvio tehdään ajatustemme pohjalta. Jeesus ei kysynyt ristillä katuvalta ryöväriltä hänen sukupuolista suuntautumistaan, rotuaan, eikä uskontoaan. Jeesukselle riitti ryövärin aito usko luojaamme. Tästä johtuen sen täytyy riittää myös meille.
Antti Roine, Ulvila 9.4.2017
____________________________________
JULKAISTU:
Pohjalainen 14.04.2017
Heijaste 3.5.2017