Luonto on suosinut satakuntalaisia Kokemäenjoen muodossa. Suomen mittakaavassa Kokemäenjoki tarjoaa ainutlaatuisen pitkän ja avoimen veneväylän mereen asti. Jokea on kuitenkin hyödynnetty suhteellisen varovaisesti - varsinkin Ulvilassa.
Monissa muissa jokivarren kunnissa joen maisemalliset ja virkistysarvot on otettu viime vuosina käyttöön. Porissa kehitys on ollut todella nopeaa; roskainen ja ruma ranta on muutettu eläväksi ja kauniiksi hiekkarannan, istutusten, venelaitureiden, kahviloiden ja siltojen avulla. Samoin on tehty Nakkilassa.
Muualla Euroopassa maiseman kauneusarvojen eteen on tehty töitä jo pidempään ja se myös näkyy kylien ja kaupunkien ympäristöissä ja talojen pihoissa. Eron huomaa jo Ruotsiin mentäessä. Lisäksi jokimaisemaa elävöittävät usein esimerkiksi kanoottivuokraamot ja kahvilat. Suomessa kesä on kuitenkin sen verran lyhyt, että kuntien investointeja tarvitaan yleensä tällaisen hankkeen alussa.
Ulvilassa Kokemäenjoen rantaan voisi varsin kohtuullisin kustannuksin rakentaa esimerkiksi kunnasta puuttuva kunnollinen uimaranta lähelle käyttäjiä. Yksi mahdollinen aurinkoinen ja lämmin lounaisranta on Kirkkojuovan suulla Friitalan sillan lähellä. Rannan edustalla on sopivasti myös suihkulähde, joka tosin on nykyään varsin harvoin käytössä.
Turvallinen uimaranta voidaan rakentaa kaivamalla joen rantaan suojaisa lahdelma, joka päällystetään hiekalla. Siirrettävästä maa-aineksesta saadaan rannan pohjoispuolelle tuulilta suojaava loiva mäenrinne, joka peittyy nopeasti pensaiden ja puiden alle. Veden tuloa lahdelmaan säädellään kapean kanavan avulla tai pumppaamalla niin, että vesi pysyy puhtaana ja lämpimänä.
Hanke ei ole mahdoton toteuttaa, monet köyhemmätkin kunnat ovat rakentaneet kelvollisen uimarannan paljon huonommistakin lähtökohdista. Lisäksi hanke tukee Ulvilan työllisyyttä niin, että samalla parannetaan kuntalaisten viihtyvyyttä ja hyvinvointia. Myös raaka-aineet löytyvät omasta kunnasta.
Antti Roine, Ulvila 3.9.1997
Julkaistu:
Ulvilan Seutu 9.1997