Kioton sopimus pyrkii laskemaan hiilidioksidin ja kasvihuonekaasujen pitoisuutta ilmakehässä päästökaupan avulla. Tämä perusajatus ei toimi, koska päästöoikeuden myyjä käyttää meiltä saamansa rahat elintasonsa nostamiseen, ja tästä aiheutuu yleensä lisää hiilidioksidipäästöjä. Kioton sopimus vain siirtää päästöjä ja työpaikkoja maasta toiseen.
Perusongelma on, mihin päästökaupasta kerättävät rahat sijoitetaan ja millä perusteella ne kerätään. Päästömaksujen pitäisi perustua energiankäytön tehokkuuteen eikä hihasta vedettyihin raja-arvoihin.
On suuri virhe jättää ilmastonsuojelu yksin hiilidioksidin tuottajien harteille, koska ilmastonmuutos on kaikkien yhteinen uhkatekijä. Ei ole mieltä tuhota elämää ylläpitävää järjestelmää lyhytaikaisten taloudellisten hyötyjen perusteella, mutta ei ole järkevää romuttaa talouttakaan mahdollisesti väärien oletuksien perusteella.
Jos haluamme hallita ilmastomuutoksia, päästömaksuista kerättävät rahat kannattaa käyttää muutosten syiden ja seurausten tutkimiseen. Kun muutoksen syyt selviävät, voimme pohtia, mitä ongelmalle voidaan tehdä ja minkälaisia teknisiä ratkaisuja tarvitaan.
Mannerjäätiköissä, vesistöjen pohjissa ja tippukiviluolissa on luotettava ilmastomuutosten historiankirja vapaasti luettavissa uusimpien tutkimusmenetelmien avulla. Alustavien tulosten mukaan näyttää siltä, että maapallon ilmasto saattaa vaihtunut suuntaa nopeasti. Lyhyt lämpenemisjakso on saattanut lähes yhtäkkiä muuttua jääkaudeksi.
Erään teorian mukaan lämpötilan nousu lisää suolattoman veden virtausta Jäämereen, koska Siperian jokien virtaus Jäämereen lisääntyy. Tällöin suolainen Golf-virta pysähtyy ja jääkausi alkaa. Jos teoria pitää paikkansa, meidän pitäisi muuttaa jokien virtaussuunta Aral-järveen tai Kaspianmereen!
Hiilidioksidi ei ehkä ole yksin syyllinen maapallon keskilämpötilan nousuun, vaan syynä voi olla esimerkiksi auringon toiminnan jaksottaisuus tai ilmakehän hiukkaset. Vesihöyryn vaikutus ilmakehän lämpenemiseen on merkittävästi suurempi kuin hiilidioksidin, koska sitä on ilmakehässä moninkertaisesti enemmän kuin hiilidioksidia. Todennäköisesti ilmastomuutokset ovat monen tekijän summa.
Tekniikkaa, jolla hiilidioksidipäästöjä vähennetään kannattaa kehittää, koska öljy- ja hiilivarannot ovat rajalliset. Emme kuitenkaan saa tuudittautua uskomaan, että tämä riittää. Väärien oletusten, johtopäätösten, perustelujen ja toimenpiteiden korjaaminen on myöhäistä, kun juhannuksena pihalla on lunta 10 metriä.
Antti Roine, Ulvila 27.9.2005
Julkaistu:
Talouselämä 33/2005, sivu 25