[b][size=150]Ilmastonmuutos – tiedettä tai uskontoa ?[/size][/b]
[attachment=0]
[/attachment]
Ilmastotiede väittää, että ilmaston lämpeneminen johtuu ihmisen ilmakehään vapauttamasta hiilidioksidista, mutta ei esitä todisteita, jotka tukisivat tätä hypoteesia. Todisteiden korvikkeina käytetään ilmastomalleja, joiden mukaan ilmakehän keskilämpötila kasvaa vähintään 5 astetta vuosisadan loppuun mennessä. Kokeellisten mittausten mukaan lämpenemistä ei kuitenkaan ole havaittu - ainakaan ennustejakson ensimmäisen 20 vuoden aikana.
Säätiedotukset perustuvat kertaluokkaa testatumpaan teoriaan kuin ilmastomallit. Tästä huolimatta sääennusteet toimivat vain muutaman päivän, vaikka niitä kalibroidaan kaiken aikaa massiivisen mittaustiedon avulla. Samat tahot laativat ilmastomalleja, joiden uskotaan ennustavan ilmastoa 100 vuoden päähän, vaikka ne ovat jo 20 vuotta antaneet virheellisiä ennusteita.
Uuden väitteen mukaan ylimääräinen hiilidioksidista johtuvat lämpö on yhtä äkkiä päättänyt mennä valtameriin. Tätäkään väitettä, ei ole todistettu lämmönsiirron teoriaan perustuvien laskelmien, saati kokeellisten mittausten avulla. Näyttää siltä, että rautatieinsinööri Rajendra Pachaurin johtamilta ilmastotieteilijöiltä puuttuu mallinnuksessa tarvittavien tieteenalojen pätevyys.
Astronomian, kemian, fysiikan, sekä geologian asiantuntijoiden mukaan auringon toiminta ja maapallon kiertoradan vaihtelu määrää valtamerten lämpötilan, joka taas säätää ilmakehän lämpötilaa ja hiilidioksidipitoisuutta. Lämmönsiirtolaskelmat osoittavat, että hiilidioksidin eristävä vaikutus on mitätön ilmakehän vesihöyryyn verrattuna. Jopa tieteellinen metsäntutkimus voi todistaa, että menneisyydessä on ollut paljon lämpimämpiä jaksoja kuin nykyään; lehtikuuset ja pähkinäpensaat ovat kukoistaneen jopa pohjoisimmassa Suomessa.
Ilmastotieteessä teorian ja mittausten ristiriidoista vaietaan ja leimataan muiden tieteenalojen kritiikki vääräuskoisten höpinäksi. Näyttää siltä, että luonnonlait eivät koske ilmastotiedettä. Tieteessä julkaisujen taso varmistetaan ns. vertaisarvioinnin avulla. Ikävä kyllä ilmastotieteessä vertaisarviointi tarkoittaa julkaisun arviointia vain oman hyväveliverkoston toimesta.
Ilmastotiede liioittelee myös kasvien merkitystä hiilinieluna. Todellisuudessa kasvien sitoma hiili palaa nopeasti kiertoon kasvien lahotessa, tästä johtuen orgaanisen materiaalin määrä metsämaassa on mitätön. Valtameret ovat maapallon ainoa todellinen hiilinielu, valtamerten synnyttämässä kalkkikivessä hiiltä on 1500 kertaa enemmän kuin muissa hiilinieluissa yhteensä.
Näyttää siltä, että asiantuntijoiden itsevarmuus lisääntyy mitä kauempana tulevaisuudessa väitteiden totuus paljastuu. Olen vetänyt maailman suosituimman prosessienmallinnusohjelmiston kehitystä jo 35 vuotta, se perustuu termodynamiikan ja lämmönsiirron teoriaan. Näiden mallien toimivuus paljastuu seuraavan päivän laboratoriokokeessa - tai viimeistään kun mallien pohjalta suunniteltu tehdas käynnistyy. Tämä opettaa nöyryyttä, jota on vaikea löytää ilmastomallien kehittäjien sanomasta. Kosmologiassa itsevarmuus kasvaa jo tähtitieteellisiin mittoihin.
Tieteen avulla voimme kasvattaa ihmiskunnan hyvinvointia. Sen sijaan mutu-tietoon perustuva höpsismi johtaa meidät erittäin kalliisiin poliittisiin ja teknisiin virheratkaisuihin, kuten tukien varassa pyöriviin tuulipuistoihin, sekä hiilidioksidipäästöjen ja työpaikkojen siirtämiseen Kiinaan.
Ympäristön ja yhteiskunnan kestävä kehitys ovat ihmiskunnan kohtalonkysymyksiä, jotka voidaan ratkaista vain todellisuuteen pohjautuvan tieteen ja politiikan avulla. Tässä mielessä on murheellista, että ilmastotiede johtaa poliittisen päätöksenteon harhaan. Oikea tiede etsii totuutta, mutta ilmastouskonto etsii rahoitusta.
Antti Roine, Ulvila 25.6.2014
_________________________________________________
JULKAISTU:
Ilkka 29.6.2014
Turun Sanomat 5.7.2014
Satakunnan Kansa 6.7.2014
Tekniikka&Talous 15.8.2014