Satakunta - lähellä mutta niin kaukana
Lähetetty: 10.08.2010 18:16Monilla on sellainen käsitys, että lentoliikenteen loppuminen Satakuntaan ei vaikuta heidän elämäänsä. Ikävä kyllä näin ei ole, koska lentoja tarvitsevat sellaiset ihmiset, jotka päättävät työpaikkojen määrästä eli yritystemme johto, asiakkaat, myyntimiehet ja kansanedustajamme. Liikenneyhteyksillä on suuri merkitys kun yritysten tuotannon laajennuksista ja supistuksista päätetään. Liike-elämässä ja politiikassa henkilökohtaisten kontaktien merkitystä ei voi myöskään aliarvioida.
Käytännössä liikenneyhteyksien huonontaminen vähitellen näivettää maakuntaa. Tämä merkitsee vähemmän työpaikkoja, josta seuraa palkkatason ja asuntojen hintojen laskua. Samalla kun kuntien verotulot vähenevät joudutaan kaikista palveluista tinkimään. Lentojen loppuminen merkitsee myös ilmailuopiston siirtymistä muualle ja suorien lomalentojen loppumista. Eli liikenneyhteyksien huonontaminen päätyy montaa eri kautta meidän kaikkien hyvinvointiin ja kukkarolle.
Lentäminen ei ole imagokysymys, koska lentäen Helsingissä tai Keski-Euroopassa voi käydä yhden työpäivän aikana ja ehtii tekemään vielä töitäkin perillä. Linja-autolla tämä ei onnistu, koska pelkkään matkaan kuluu koko työpäivä, eli kahdeksan tuntia.
Maakuntalentojen lopettaminen on tyypillinen esimerkki osaoptimoinnista, jossa kokonaisuus kärsii kun tukijalkojen raudoituksessa säästetään. Valtion yhtiöiden Finnairin ja Finavian tavoitteena on saada mahdollisimman paljon asiakkaita kannattaville pitkille kotimaan ja ulkomaan reiteille. Tällöin asiakkaita kannattaisi kerätä myös maakunnista, vaikka vähän alihintaankin.
Nyt nämä yhtiöt yrittävät kerätä rusinat pullasta, keskittymällä vain hyvin kannattaviin reitteihin. Tällä tekniikalla näille parhaille reiteille houkutellaan ulkomaisia halpalentoyhtiöitä, jotka romuttavat ensin näiden reittien kannattavuuden ja sen jälkeen valloittavat koko markkinat.
Helsinki-Vantaan lentokenttä on Suomen portti maailmaan. Tässä suhteessa on kummallista, että kentän liikenneyhteyksiä kehitetään taksiyhtiöiden ja paikallisliikenteen ehdoilla. Muualla maailmassa kaukojunilta ja kaupungin keskustasta on suorat raideyhteydet lentokentälle. Riskinä on nyt, että halpalentoyhtiöt siirtävät tämän portin Baltiaan tai Tukholmaan.
Lentoliikenteen kannattavuus riippuu matkustajamääristä, ja ne taas riippuvat suoraan lipun hinnasta. Jos Tampereelta lentää Lontooseen 40 eurolla, niin kyllä Poristakin pitäisi päästä Helsinkiin 100 eurolla. Ei ole mikään ihme jos Porista ei löydy lentomatkustajia jos hinta on 200 - 250 euroa yhteen suuntaan. Valtio voi vaikuttaa halutessaan suoraan lentojen hintaan alentamalla maakuntalentojen lentokenttämaksuja, koska Finavian omistajan sana on laki.
Matkustajamääriin vaikutetaan myös asiakaspalvelulla. Kun lensin ennen kesälomia Porista Geneveen Finncommilla ja Finnairilla, virkailijalla ei ollut lupaa kirjata matkalaukkuja suoraan Geneveen vaan jouduin jonottamaan matkalaukkuja, lähtöselvitystä ja turvatarkastusta myös Helsingissä. Tämä on asiakkaan kyykytystä, joka ajaa asiakkaat muiden lentoyhtiöiden syliin.
On myös kummallista, että kakkostien kehittäminen jäi kesken. Käytännössä viime vuosien parannus lisäsi tien turvallisuutta ja paikallisliikenteen sujuvuutta kakkostien ympärillä, mutta ei juurikaan nopeuttanut matkantekoa Porin ja Helsingin välillä. Tielle jäi pitkät pätkät kapeita ja hitaita taipaleita, joiden parantamisella matka-aikaakin voitaisiin ehkä lyhentää. Ulvilassa Helsingin suuntaan puuttuva kiihdytyskaista kuvaa hyvin tien keskeneräisyyttä.
Pitkällä tähtäimellä Satakunnan kannalta paras ratkaisu voisi olla suora raideyhteys Kokemäen ja Forssan kautta Helsinkiin. Tällainen oikorata kannattaisi tietysti rakentaa valtion toimesta työllisyystöinä laskusuhdanteiden aikana, vähän samaan tapaan kuin laivaväyliä parannetaan.
Suora bussilinja Helsingin lentokentältä Poriin ei ehkä ole kannattava, mutta miksi bussien pitää käyttää aikaa pikkukylien bussiasemilla vierailuun, eikö pelkkä pikapysähdys Nakkilan ja Ulvilan tapaan riitä? Tällöin tietysti bussien WC:n siisteyteen ja toimivuuteen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota.
Satakunnan liikenneyhteyksiä tullaan vuosien kuluessa hitaasti parantamaan. Riskinä kuitenkin on, että uutta tietä ja oikorataa ei tulevaisuudessa enää tarvita, jos Satakunta nyt näivetetään lopettamalla lentoliikenne.
Antti Roine, Ulvila 6.8.2010
===============================================
JULKAISTU:
Satakunnan Kansa 9.8.2010
Käytännössä liikenneyhteyksien huonontaminen vähitellen näivettää maakuntaa. Tämä merkitsee vähemmän työpaikkoja, josta seuraa palkkatason ja asuntojen hintojen laskua. Samalla kun kuntien verotulot vähenevät joudutaan kaikista palveluista tinkimään. Lentojen loppuminen merkitsee myös ilmailuopiston siirtymistä muualle ja suorien lomalentojen loppumista. Eli liikenneyhteyksien huonontaminen päätyy montaa eri kautta meidän kaikkien hyvinvointiin ja kukkarolle.
Lentäminen ei ole imagokysymys, koska lentäen Helsingissä tai Keski-Euroopassa voi käydä yhden työpäivän aikana ja ehtii tekemään vielä töitäkin perillä. Linja-autolla tämä ei onnistu, koska pelkkään matkaan kuluu koko työpäivä, eli kahdeksan tuntia.
Maakuntalentojen lopettaminen on tyypillinen esimerkki osaoptimoinnista, jossa kokonaisuus kärsii kun tukijalkojen raudoituksessa säästetään. Valtion yhtiöiden Finnairin ja Finavian tavoitteena on saada mahdollisimman paljon asiakkaita kannattaville pitkille kotimaan ja ulkomaan reiteille. Tällöin asiakkaita kannattaisi kerätä myös maakunnista, vaikka vähän alihintaankin.
Nyt nämä yhtiöt yrittävät kerätä rusinat pullasta, keskittymällä vain hyvin kannattaviin reitteihin. Tällä tekniikalla näille parhaille reiteille houkutellaan ulkomaisia halpalentoyhtiöitä, jotka romuttavat ensin näiden reittien kannattavuuden ja sen jälkeen valloittavat koko markkinat.
Helsinki-Vantaan lentokenttä on Suomen portti maailmaan. Tässä suhteessa on kummallista, että kentän liikenneyhteyksiä kehitetään taksiyhtiöiden ja paikallisliikenteen ehdoilla. Muualla maailmassa kaukojunilta ja kaupungin keskustasta on suorat raideyhteydet lentokentälle. Riskinä on nyt, että halpalentoyhtiöt siirtävät tämän portin Baltiaan tai Tukholmaan.
Lentoliikenteen kannattavuus riippuu matkustajamääristä, ja ne taas riippuvat suoraan lipun hinnasta. Jos Tampereelta lentää Lontooseen 40 eurolla, niin kyllä Poristakin pitäisi päästä Helsinkiin 100 eurolla. Ei ole mikään ihme jos Porista ei löydy lentomatkustajia jos hinta on 200 - 250 euroa yhteen suuntaan. Valtio voi vaikuttaa halutessaan suoraan lentojen hintaan alentamalla maakuntalentojen lentokenttämaksuja, koska Finavian omistajan sana on laki.
Matkustajamääriin vaikutetaan myös asiakaspalvelulla. Kun lensin ennen kesälomia Porista Geneveen Finncommilla ja Finnairilla, virkailijalla ei ollut lupaa kirjata matkalaukkuja suoraan Geneveen vaan jouduin jonottamaan matkalaukkuja, lähtöselvitystä ja turvatarkastusta myös Helsingissä. Tämä on asiakkaan kyykytystä, joka ajaa asiakkaat muiden lentoyhtiöiden syliin.
On myös kummallista, että kakkostien kehittäminen jäi kesken. Käytännössä viime vuosien parannus lisäsi tien turvallisuutta ja paikallisliikenteen sujuvuutta kakkostien ympärillä, mutta ei juurikaan nopeuttanut matkantekoa Porin ja Helsingin välillä. Tielle jäi pitkät pätkät kapeita ja hitaita taipaleita, joiden parantamisella matka-aikaakin voitaisiin ehkä lyhentää. Ulvilassa Helsingin suuntaan puuttuva kiihdytyskaista kuvaa hyvin tien keskeneräisyyttä.
Pitkällä tähtäimellä Satakunnan kannalta paras ratkaisu voisi olla suora raideyhteys Kokemäen ja Forssan kautta Helsinkiin. Tällainen oikorata kannattaisi tietysti rakentaa valtion toimesta työllisyystöinä laskusuhdanteiden aikana, vähän samaan tapaan kuin laivaväyliä parannetaan.
Suora bussilinja Helsingin lentokentältä Poriin ei ehkä ole kannattava, mutta miksi bussien pitää käyttää aikaa pikkukylien bussiasemilla vierailuun, eikö pelkkä pikapysähdys Nakkilan ja Ulvilan tapaan riitä? Tällöin tietysti bussien WC:n siisteyteen ja toimivuuteen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota.
Satakunnan liikenneyhteyksiä tullaan vuosien kuluessa hitaasti parantamaan. Riskinä kuitenkin on, että uutta tietä ja oikorataa ei tulevaisuudessa enää tarvita, jos Satakunta nyt näivetetään lopettamalla lentoliikenne.
Antti Roine, Ulvila 6.8.2010
===============================================
JULKAISTU:
Satakunnan Kansa 9.8.2010