Shakissa ja politiikassa kannattaa miettiä mitä omat ja vastustajan siirrot vaikuttavat lyhyellä, mutta myös pitkällä tähtäimellä. Myös puutulliasiassa tällainen analyysi pitäisi tehdä ennen kuin on liian myöhäistä.
Puutullipäätöksellä Venäjä haluaa tukea oman puunjalostusteollisuutensa kehitystä, tämä on aivan luonnollista ja hyväksyttävää. Suomen kannalta nopea muutos ei kuitenkaan ole reilua, koska Suomi on tukenut Venäjän talousnousua maksamalla hyvän hinnan raakapuusta ja ei ehdi nyt sopeutua uuteen tilanteeseen. Nopea muutos ei ole myöskään Venäjän puuntuottajien etujen mukaista.
Kansainvälisessä politiikassa eivät päde Suomen kuluttajavalituslautakunnan pelisäännöt, vaan kytkykauppaa käydään mitä moninaisimmilla asioilla ja tuotteilla - ydinpommeista lähtien.
Kauttakulku- tai haittamaksujen käyttäminen kaupantekovälineenä puutullikiistassa ei kuitenkaan ole Suomen kannalta kovin viisasta, koska myös se siirtää jatkojalostusta Venäjälle. Venäjän uudet satamat ja lentokentät eivät voi Suomelta parempaa lahjaa toivoa kuin kauttakulkumaksut ja rekkajonot.
Vastavuoroisia maksuja olisi pitänyt käyttää jo kymmenen vuotta sitten, kun Venäjän rekat valtasivat kauttakulkuliikenteen suomalaisilta yrittäjiltä suomalaisia rekkoja koskevien maksujen ja rasitteiden avulla. Oikea ajoitus on politiikassa tärkeää, nyt olemme jo myöhässä.
Itämeren kaasuputki on ehkä ainoa ajankohtainen pelikortti, jolla kauppaa voidaan käydä, koska Venäjä tarvitsee kaasulleen suoran tien maksukykyisille markkinoille. Viro näyttää osaavan tämän pelin Suomea paremmin, mutta vieläkään ei ole liian myöhäistä vaikuttaa EU:n kautta.
Kaasuputki tulee olemaan melkoinen jatkuva riski ja haitta Itämeren ympärysvaltioille. Euroopan parlamentti ei kuitenkaan salli rakennustöiden aloittamista, ennen kuin ympäristövaikutusarvio antaa myönteisen tuloksen. Tällainen arvio on aina poliittinen hyötyjen ja haittojen välinen kompromissi. Kompromissiin pääsyä edesauttaa se, että myös muut Itämeren reunavaltiot saavat oma osuutensa putken tuomasta hyödystä - tavalla tai toisella.
Kaasuputken avulla Venäjä valtaa koko Itämeren läpimenevän kaistan merialuetta omaan käyttöönsä ikuisiksi ajoiksi, tätä aluetta se voi tarvittaessa puolustaa myös sotilaallisesti. Kansainvälisen oikeustajun mukaan tällaista valtausta ei voida tehdä yksipuolisella päätöksellä vaan siihen vaaditaan myös muiden Itämeren rantavaltioiden luvat. Ei voi olla myöskään oikein, että hyödyn korjaa vain yksi valtio ja muut joutuvat tyytymään pelkkiin haittoihin ja riskeihin.
Antti Roine, Ulvila, 9.7.2008
======================================================
Julkaistu:
Savon Sanomat, 10.7.2008
Turun Sanomat, 13.7.2008
Etelä-Saimaa 13.7.2008
Keskisuomalainen 2.8.2008
Nykypäivä, 8.8.2008