Me tarvitsemme EU:ta enemmän kuin EU tarvitsee meitä
Lähetetty: 01.03.2008 12:39Suomen kansa tulee päättämään EU kantansa lähinnä "kyllä" vaihtoehdoista saatujen tietojen ja mielikuvien perusteella. Eräskin maanviljelijä totesi ettei hän kannata EU-jäsenyyttä, koska se ei voi taata tulojen säilymistä nykytasolla seuraavan viiden vuoden aikana. Suurin osa suomalaisista tuntuu vakaasti uskovan, että "ei" vaihtoehto voi taata nykyisen elintason säilymisen Suomessa.
Erittäin harva on kuitenkin uskaltanut arvioida miten Suomi voi selvitä valtion käsittämättömistä velkataantumisvauhdista ilman normaaleja ja luonnollisia seurauksia. Jo nyt valtion velka on lähes 300 tmk jokaista nelihenkistä perhettä kohden ja lisää tulee joka vuosi 50 tmk.
Lähivuosina valtion lainansaanti ulkomailta tulee vaikeutumaan ja tällöin ainoaksi vaihtoehdoksi jää ylimääräisen setielirahan painaminen. Jos menoja on siis 70 miljardia markkaa enemmän kuin tuloja niin valtio painaa tämän verran seteleitä ja maksaa niillä mm. virkamiesten palkat. Tästä ns. setelirahoituksesta taas seuraa automaattisesti 50 - 500%:n inflaatio, joka laskee rajusti eläkeläisten, maanviljelijöiden ja kaikkien muidenkin reaalituloja. Näin on käynyt kaikissa muissakin ylivelkaantuneissa maissa.
Jos nyt EU ratkaisu tehdään pelkästään maanviljelyn ehdoilla niin tällöin oletetaan, että Suomi voi maksaa velkansa perunoilla, porkkanoilla, savikeramiikalla ja pellavapyyhkeillä. Monet näyttävät todella uskovan, että suomalaisten leipä irtoaa vähemmällä vaivalla lumisilta ja hallan vaivaamilta pelloilta, samalla kun Keski-Eurooppalainen viljelijä saa kymmenkertaisia satoja vastaavalla työpanoksella. Meidän pitäisi vähitellen ymmärtää ja hyväksyä ilmastomme aiheuttamat rajoitukset, eikä yrittää väkisin tehdä Suomesta maatalousvaltiota.
Nykyään suomalaisten leipä ja elintaso syntyy teollisuudessa ja palveluammateissa. Ainoa realistinen vaihtoehto on myös velkamme maksu näiden alojen tuotteilla. Tästä johtuen EU ratkaisu pitää tehdä näiden alojen etujen mukaisesti, koska vain EU jäsenyys takaa vientituotteidemme vapaan pääsyn laajemmille markkinoille. Ainoastaan teollisuutemme hyvinvointi voi taata myös maanvilejlijöille kohtuulliset tulot pitkällä tähtäimellä.
Kehityksen edetessä uudet ympäristö-, rikollisuus-, turvallisuus-, kauppa- ja liikenneongelmat ovat ratkaistavissa kansainvälisesti. Pitävien sopimusten teko pienten itsenäisten ja riitelevien valtioiden kesken on lähes mahdotonta. Tästä johtuen tarvitaan suurempia liittoja, joiden sisällä pitäviä sopimuksia voidaan tehdä.
Yksilötasolla täydellinen vapaus ja itsenäisyys merkitsee automaattisesti sitä, että jonkun toisen täytyy olla orja. Valtioiden kohdalla tilanne on sama, eli täydellinen itsenäisyys ja suvereenisuus on vain illuusio, joka ei toimi käytännössä.
Euroopan unioniin kuuluvat itsenäiset valtiot ovat maapallollamme kristinuskon, sananvapauden ja tasa-arvon tukijalkoja. On tärkeää, että myös me kuulumme tähän joukkoon ja olemme oikeasti mukana päättämässä ja kehittämässä tätä valtioiden yhteisöä, emmekä jättäydy vapaaehtoisesti sivuun päätöksen teosta ja vastuusta.
Antti Roine, Ulvila 18.9.1994
Erittäin harva on kuitenkin uskaltanut arvioida miten Suomi voi selvitä valtion käsittämättömistä velkataantumisvauhdista ilman normaaleja ja luonnollisia seurauksia. Jo nyt valtion velka on lähes 300 tmk jokaista nelihenkistä perhettä kohden ja lisää tulee joka vuosi 50 tmk.
Lähivuosina valtion lainansaanti ulkomailta tulee vaikeutumaan ja tällöin ainoaksi vaihtoehdoksi jää ylimääräisen setielirahan painaminen. Jos menoja on siis 70 miljardia markkaa enemmän kuin tuloja niin valtio painaa tämän verran seteleitä ja maksaa niillä mm. virkamiesten palkat. Tästä ns. setelirahoituksesta taas seuraa automaattisesti 50 - 500%:n inflaatio, joka laskee rajusti eläkeläisten, maanviljelijöiden ja kaikkien muidenkin reaalituloja. Näin on käynyt kaikissa muissakin ylivelkaantuneissa maissa.
Jos nyt EU ratkaisu tehdään pelkästään maanviljelyn ehdoilla niin tällöin oletetaan, että Suomi voi maksaa velkansa perunoilla, porkkanoilla, savikeramiikalla ja pellavapyyhkeillä. Monet näyttävät todella uskovan, että suomalaisten leipä irtoaa vähemmällä vaivalla lumisilta ja hallan vaivaamilta pelloilta, samalla kun Keski-Eurooppalainen viljelijä saa kymmenkertaisia satoja vastaavalla työpanoksella. Meidän pitäisi vähitellen ymmärtää ja hyväksyä ilmastomme aiheuttamat rajoitukset, eikä yrittää väkisin tehdä Suomesta maatalousvaltiota.
Nykyään suomalaisten leipä ja elintaso syntyy teollisuudessa ja palveluammateissa. Ainoa realistinen vaihtoehto on myös velkamme maksu näiden alojen tuotteilla. Tästä johtuen EU ratkaisu pitää tehdä näiden alojen etujen mukaisesti, koska vain EU jäsenyys takaa vientituotteidemme vapaan pääsyn laajemmille markkinoille. Ainoastaan teollisuutemme hyvinvointi voi taata myös maanvilejlijöille kohtuulliset tulot pitkällä tähtäimellä.
Kehityksen edetessä uudet ympäristö-, rikollisuus-, turvallisuus-, kauppa- ja liikenneongelmat ovat ratkaistavissa kansainvälisesti. Pitävien sopimusten teko pienten itsenäisten ja riitelevien valtioiden kesken on lähes mahdotonta. Tästä johtuen tarvitaan suurempia liittoja, joiden sisällä pitäviä sopimuksia voidaan tehdä.
Yksilötasolla täydellinen vapaus ja itsenäisyys merkitsee automaattisesti sitä, että jonkun toisen täytyy olla orja. Valtioiden kohdalla tilanne on sama, eli täydellinen itsenäisyys ja suvereenisuus on vain illuusio, joka ei toimi käytännössä.
Euroopan unioniin kuuluvat itsenäiset valtiot ovat maapallollamme kristinuskon, sananvapauden ja tasa-arvon tukijalkoja. On tärkeää, että myös me kuulumme tähän joukkoon ja olemme oikeasti mukana päättämässä ja kehittämässä tätä valtioiden yhteisöä, emmekä jättäydy vapaaehtoisesti sivuun päätöksen teosta ja vastuusta.
Antti Roine, Ulvila 18.9.1994