Mitä EU-jäsenyys maksaa ?
Lähetetty: 25.02.2008 18:42Nykyisessä EU keskustelussa esitetään varmoja mielipiteitä EU:hyn liittymisen puolesta ja vastaan puhtaasti uskoon perustuen, sillä mitään varmaa tietoa liittymisen hinnasta ja ehdoista ei ole. Tämä tieto voidaan kuitenkin saada helposti ja riskittömästi jättämällä yhden rivin EU-jäsenanomus helmikuun loppuun mennessä.
Jäsenanomuksen jättäminen ei tarkoita Suomen liittymistä EU:hyn, vaan sitä että, Suomi kysyy mitä jäsenyys maksaa ja millä ehdoilla se voidaan saada. Vasta tiukkojen neuvottelujen jälkeen joskus 2 - 3 vuoden päästä sopimusluonnos on valmis ja vasta sitten Suomen eduskunta tai kansa voi päättää kannattaako Suomen liittyä EU:hyn.
Suomen hallituksen ja eduskunnan tehtäviin kuuluu valvoa Suomen kansalaisten etua, tästä johtuen olisi täysin edesvastuutonta jättää selvittämättä Suomen EU-jäsenyyden hinta ja ehdot.
Suomen kansan autot, stereot, lääkkeet, etelänmatkat, sähköt, jne. maksetaan lähes pelkästään metalli- ja metsäteollisuutemme viennillä ulkomaille. Tästä johtuen elintasomme riippuu täysin vientiteollisuutemme kilpailukyvystä.
Vientiteollisuutemme suurimpia asiakkaita ovat monet EU:n jäsenmaat, kuten Saksa ja Englanti. Jos Ruotsi liittyy EU:hyn on ilmeistä, että ruotsalaisten metalli- ja metsäteollisuuden markkinaosuus tulee EU:n alueella kasvamaan suomalaisten kustannuksella, sillä EU suosii avoimesti omia jäsenmaitaan. Samalla meille tärkeä vientimme Ruotsiin tulee vaikeutumaan.
Norjassa tilanne on täysin toinen, sillä heillä on varaa olla liittymättä EU:hyn. Norja saa merkittävän osan vientituloistaan öljystä, joka ostetaan EU-maihin joka tapauksessa järjestön ulkopuolelta. Toisaalta Suomella on jo kiire, koska Norja jätti oman jäsenanomuksensa jo 20 vuotta sitten.
Nyt tulisi lopettaa turhanpäiväinen keskustelu EU-jäsenhakemuksesta ja alkaa miettiä miten jäsensopimuksesta saataisiin mahdollisimman hyvä. Tarvitsemme taitavia ja kovia neuvottelijoita, sillä vaikeita kysymyksiä kyllä riittää, mm elintarvikehuoltoamme ei voida jättää pelkästään muiden maiden varaan. Ruotsilla on samantapaisia ongelmia kuin Suomellakin, tästä johtuen jäsenyydestä kannattaa neuvotella yhtäaikaa Ruotsin kanssa.
Jos ETA-sopimus syntyy, saamme sen avulla joitakin EU:n etuja ja haittoja. Tällöin emme kuitenkaan ole lainkaan mukana päättämässä itseämme koskevista asioista EU:n parlamentissa, vaan jättäytyisimme vapaaehtoisesti päätöksenteon ulkopuolelle.
Suomi ei menetä itsenäisyytään EU:ssä sen enempää kuin Tanska tai Ruotsikaan. Todellisuudessa Suomen itsenäisyys voidaan nykyisessä tilanteessa parhaimmin turvata EU:n jäsenenä, edellyttäen luonnollisesti että, saavutamme kohtuulliset jäsenehdot.
Antti Roine, Ulvila 6.2.1992
_________________________________________________
Julkaistu:
Satakunnan Kansa, 9.2.1992
Helsingin Sanomat, 13.2.1992
Jäsenanomuksen jättäminen ei tarkoita Suomen liittymistä EU:hyn, vaan sitä että, Suomi kysyy mitä jäsenyys maksaa ja millä ehdoilla se voidaan saada. Vasta tiukkojen neuvottelujen jälkeen joskus 2 - 3 vuoden päästä sopimusluonnos on valmis ja vasta sitten Suomen eduskunta tai kansa voi päättää kannattaako Suomen liittyä EU:hyn.
Suomen hallituksen ja eduskunnan tehtäviin kuuluu valvoa Suomen kansalaisten etua, tästä johtuen olisi täysin edesvastuutonta jättää selvittämättä Suomen EU-jäsenyyden hinta ja ehdot.
Suomen kansan autot, stereot, lääkkeet, etelänmatkat, sähköt, jne. maksetaan lähes pelkästään metalli- ja metsäteollisuutemme viennillä ulkomaille. Tästä johtuen elintasomme riippuu täysin vientiteollisuutemme kilpailukyvystä.
Vientiteollisuutemme suurimpia asiakkaita ovat monet EU:n jäsenmaat, kuten Saksa ja Englanti. Jos Ruotsi liittyy EU:hyn on ilmeistä, että ruotsalaisten metalli- ja metsäteollisuuden markkinaosuus tulee EU:n alueella kasvamaan suomalaisten kustannuksella, sillä EU suosii avoimesti omia jäsenmaitaan. Samalla meille tärkeä vientimme Ruotsiin tulee vaikeutumaan.
Norjassa tilanne on täysin toinen, sillä heillä on varaa olla liittymättä EU:hyn. Norja saa merkittävän osan vientituloistaan öljystä, joka ostetaan EU-maihin joka tapauksessa järjestön ulkopuolelta. Toisaalta Suomella on jo kiire, koska Norja jätti oman jäsenanomuksensa jo 20 vuotta sitten.
Nyt tulisi lopettaa turhanpäiväinen keskustelu EU-jäsenhakemuksesta ja alkaa miettiä miten jäsensopimuksesta saataisiin mahdollisimman hyvä. Tarvitsemme taitavia ja kovia neuvottelijoita, sillä vaikeita kysymyksiä kyllä riittää, mm elintarvikehuoltoamme ei voida jättää pelkästään muiden maiden varaan. Ruotsilla on samantapaisia ongelmia kuin Suomellakin, tästä johtuen jäsenyydestä kannattaa neuvotella yhtäaikaa Ruotsin kanssa.
Jos ETA-sopimus syntyy, saamme sen avulla joitakin EU:n etuja ja haittoja. Tällöin emme kuitenkaan ole lainkaan mukana päättämässä itseämme koskevista asioista EU:n parlamentissa, vaan jättäytyisimme vapaaehtoisesti päätöksenteon ulkopuolelle.
Suomi ei menetä itsenäisyytään EU:ssä sen enempää kuin Tanska tai Ruotsikaan. Todellisuudessa Suomen itsenäisyys voidaan nykyisessä tilanteessa parhaimmin turvata EU:n jäsenenä, edellyttäen luonnollisesti että, saavutamme kohtuulliset jäsenehdot.
Antti Roine, Ulvila 6.2.1992
_________________________________________________
Julkaistu:
Satakunnan Kansa, 9.2.1992
Helsingin Sanomat, 13.2.1992