Satakunnassa tarvitaan yhteistyötä
Lähetetty: 08.01.2023 17:42Satakunnassa tarvitaan yhteistyötä
Olen pitkään ihmetellyt miksi Satakunnassa taloudellinen hyvinvointi ei kehity niin hyvin kuin monessa muussa maakunnassa – vaikka meillä on pitkät teolliset perinteet, tuplasti enemmän vientiteollisuutta kuin muualla keskimäärin ja kaksi suurta varuskuntaa.
Näyttää vähän siltä, että emme puhalla riittävästi yhteen hiileen. Tämä tuli hyvin esiin, kun Pori tiedusteli kuntien halukkuutta lentoliikenteen kulujen jakamiseen. Suurin osa kunnista ei ollut halukas tukemaan Poria.
Maakuntavaltuusto hyväksyi 10.12.2021 yksimielisesti Satakunta-strategian, jossa Porin lentokenttää pidettiin alueen kilpailukyvyn voimavarana, jota on syytä kehittää ja vahvistaa. Strategiassa on kuvattu myös monta muuta hyvää tavoitetta.
En oikein ymmärrä mitä merkitystä tällaisella kattavalla strategia paperilla on – jos kunnan ovat sen yksimielisesti hyväksyneet, mutta eivät kuitenkaan käytännössä tue strategian toteuttamista.
Kankaanpäässä ja Säkylässä on Suomen maavoimien suurin joukko-osasto, jonka toiminnassa tarvitaan myös lentokenttää, varsinkin kun Suomi on liittymässä Natoon. Tästä huolimatta kumpikaan kunta ei ole merkittävästi tukemassa lentokentän toimintaa.
Satakunnan vientiteollisuus hyötyy lentoliikenteestä, mutta siitä huolimatta monet kunnat, joissa tällaista teollisuutta on – eivät halua osallistua lentoliikenteen tukemiseen, edes symbolisella summalla.
Monet maakunnat pitävät kynsin hampain kiinni hajasijoitetuista valtion yhtiöistä, virastoista ja oppilaitoksista; mutta Satakunnassa ei ymmärretä Suomen Ilmailuopiston tai Winnovan lentokonetekniikan koulutusohjelman merkitystä maakunnalle.
Valtio tukee viiden maakuntakentän lentoja lähes täysmääräisesti, mutta Porin lentoja vain 25 prosentin osuudella. Jostain syystä muiden maakuntien kansanedustajat ovat onnistuneet lobbauksessa paremmin kuin Satakunnan edustajat.
Vielä 2000 luvun alussa maakunnan kansanedustajien saavutuksia, yhteistyökykyä ja aluepolitiikan tasapuolisuutta voitiin arvioida Tilastokeskuksen ”Valtion tulot ja menot alueittain” tilastosta. Ikävä kyllä tämä tilasto kuitenkin lakkautettiin 2006.
Monet maakunnat ovat onnistuneet Satakuntaa paremmin elinvoiman ja menestyksen kehittämisessä oman yliopiston, yritysmyönteisen ilmapiirin ja hyvien liikenneyhteyksien avulla. Tämän voi todeta vierailemalla vaikka Lappeenrannassa, Vaasassa, Oulussa, Jyväskylässä, Kuopiossa tai Joensuussa.
Veikkaisin kuitenkin, että tärkein yhteinen nimittäjä on maakunnan päättäjien yhteistyökyky.
Henkilökeskeinen nokitus ja mutapaini on houkuttelevaa, mutta se ei ole hedelmällistä. Sen sijaan meidän kannattaa etsiä niitä asioita, joista olemme samaa mieltä ja tavoitella rakentavia kompromisseja.
Lehmänkaupoissa on negatiivinen sävy, mutta niiden avulla voimme saada paljon yhteistä hyvää aikaan.
Meidän ei tarvitse olla samaa mieltä kaikesta, koska niissäkin asioissa, joissa olemme samaa mieltä, on haastetta. Esimerkiksi Mikko Elo on kirjoittanut hyviä juttuja Satakunnan omasta yliopistosta ja Jaakko Jäntti kirjoittaa asiaa Pori-Helsinki lentoyhteydestä.
Maakunnan asioita on vaikea edistää, jos emme osaa vetää yhtä köyttä asuinkunnasta ja puoluekannasta riippumatta.
Antti Roine, maakuntavaltuutettu (kok.), Ulvila 29.9.2022
JULKAISTU:
2.10.2022 Länsi-Suomi
3.10.2022 Satakunnan Kansa
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/antti-roine/satakunnassa-tarvitaan-yhteistyota/
Olen pitkään ihmetellyt miksi Satakunnassa taloudellinen hyvinvointi ei kehity niin hyvin kuin monessa muussa maakunnassa – vaikka meillä on pitkät teolliset perinteet, tuplasti enemmän vientiteollisuutta kuin muualla keskimäärin ja kaksi suurta varuskuntaa.
Näyttää vähän siltä, että emme puhalla riittävästi yhteen hiileen. Tämä tuli hyvin esiin, kun Pori tiedusteli kuntien halukkuutta lentoliikenteen kulujen jakamiseen. Suurin osa kunnista ei ollut halukas tukemaan Poria.
Maakuntavaltuusto hyväksyi 10.12.2021 yksimielisesti Satakunta-strategian, jossa Porin lentokenttää pidettiin alueen kilpailukyvyn voimavarana, jota on syytä kehittää ja vahvistaa. Strategiassa on kuvattu myös monta muuta hyvää tavoitetta.
En oikein ymmärrä mitä merkitystä tällaisella kattavalla strategia paperilla on – jos kunnan ovat sen yksimielisesti hyväksyneet, mutta eivät kuitenkaan käytännössä tue strategian toteuttamista.
Kankaanpäässä ja Säkylässä on Suomen maavoimien suurin joukko-osasto, jonka toiminnassa tarvitaan myös lentokenttää, varsinkin kun Suomi on liittymässä Natoon. Tästä huolimatta kumpikaan kunta ei ole merkittävästi tukemassa lentokentän toimintaa.
Satakunnan vientiteollisuus hyötyy lentoliikenteestä, mutta siitä huolimatta monet kunnat, joissa tällaista teollisuutta on – eivät halua osallistua lentoliikenteen tukemiseen, edes symbolisella summalla.
Monet maakunnat pitävät kynsin hampain kiinni hajasijoitetuista valtion yhtiöistä, virastoista ja oppilaitoksista; mutta Satakunnassa ei ymmärretä Suomen Ilmailuopiston tai Winnovan lentokonetekniikan koulutusohjelman merkitystä maakunnalle.
Valtio tukee viiden maakuntakentän lentoja lähes täysmääräisesti, mutta Porin lentoja vain 25 prosentin osuudella. Jostain syystä muiden maakuntien kansanedustajat ovat onnistuneet lobbauksessa paremmin kuin Satakunnan edustajat.
Vielä 2000 luvun alussa maakunnan kansanedustajien saavutuksia, yhteistyökykyä ja aluepolitiikan tasapuolisuutta voitiin arvioida Tilastokeskuksen ”Valtion tulot ja menot alueittain” tilastosta. Ikävä kyllä tämä tilasto kuitenkin lakkautettiin 2006.
Monet maakunnat ovat onnistuneet Satakuntaa paremmin elinvoiman ja menestyksen kehittämisessä oman yliopiston, yritysmyönteisen ilmapiirin ja hyvien liikenneyhteyksien avulla. Tämän voi todeta vierailemalla vaikka Lappeenrannassa, Vaasassa, Oulussa, Jyväskylässä, Kuopiossa tai Joensuussa.
Veikkaisin kuitenkin, että tärkein yhteinen nimittäjä on maakunnan päättäjien yhteistyökyky.
Henkilökeskeinen nokitus ja mutapaini on houkuttelevaa, mutta se ei ole hedelmällistä. Sen sijaan meidän kannattaa etsiä niitä asioita, joista olemme samaa mieltä ja tavoitella rakentavia kompromisseja.
Lehmänkaupoissa on negatiivinen sävy, mutta niiden avulla voimme saada paljon yhteistä hyvää aikaan.
Meidän ei tarvitse olla samaa mieltä kaikesta, koska niissäkin asioissa, joissa olemme samaa mieltä, on haastetta. Esimerkiksi Mikko Elo on kirjoittanut hyviä juttuja Satakunnan omasta yliopistosta ja Jaakko Jäntti kirjoittaa asiaa Pori-Helsinki lentoyhteydestä.
Maakunnan asioita on vaikea edistää, jos emme osaa vetää yhtä köyttä asuinkunnasta ja puoluekannasta riippumatta.
Antti Roine, maakuntavaltuutettu (kok.), Ulvila 29.9.2022
JULKAISTU:
2.10.2022 Länsi-Suomi
3.10.2022 Satakunnan Kansa
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/antti-roine/satakunnassa-tarvitaan-yhteistyota/