Tekoäly on täällä tänään
Lähetetty: 29.12.2018 14:43[b][size=150]Tekoäly on täällä tänään[/size][/b]
Suomen teollisuudessa tekoälyä on kehitetty jo viisikymmentä vuotta, mutta sitä on kutsuttu ATK:ksi, prosessilaskennaksi, laboratorioautomaatioksi, sumeaksi logiikaksi, neuroverkoiksi ja automaatioksi. Ikävä kyllä markkinointiin ja hypetykseen paremmin sopivaa termiä ”tekoäly” lähdettiin käyttämään vasta ulkolaisten kilpailijoiden vanavedessä, vaikka tekoäly tieteenhaarana on perua jo 50-luvulta.
Monet nykyiset ns. tekoälyllä ratsastavat tuotteet näyttävät tekotyperyydeltä moniin vanhoihin sovellutuksiin verrattuna. Sinällään todellisen tekoälyn kehityksen edellytykset ovat kehittyneet merkittävästi käytettävissä olevan laskenta tehon ja mittausdatan massiivisen kasvun myötä. Kuitenkin käytännössä tekoäly on vain opetettu kone, joka tekee sitä mitä sille on opetettu. Luovan ongelmanratkaisun opettaminen on kuitenkin haastavaa - ihmisillä se perustuu noin 50000 ajatukseen päivässä, joista me valitsemme parhaimmat.
Tekoälyn nopeasta kehityksestä seuraa merkittäviä muutoksia perinteisen yhteiskunnan ja talouselämän toimintaperiaatteisiin sekä koulutustarpeisiin. Nämä asiat tulee huomioida myös lainsäädännön ja muiden pelisääntöjen kehityksessä - muuten yhteiskunta päätyy helposti kaaokseen suurten ihmisryhmien ajautuessa työttömiksi ja syrjäytyessä tarpeettomuuden apatiaan.
Tekoälyä ja automaatiota perustellaan ihmisten työn helpottamisella. Kolikon toinen puoli on kuitenkin riski monien nykyisten työtehtävien häviämisestä. Edes yritysten toimitusjohtajat eivät ole turvassa, koska yritysten johtaminen perustuu pitkälti kvartaalien tuloslukuihin, joista tekoäly oppii helposti tekemään riittävän oikeat johtopäätökset, tosin ilman luovaa ongelmanratkaisua.
Dilemma vapaa-ajan lisääntyessä on, että työstä maksetaan palkkaa, mutta harrastuksista me joudumme itse maksamaan. Miten homma käytännössä onnistuu, jos tekoäly hoitaa työt ja vapaa-ajan kustannukset sälytetään tavallisille ihmisille? Oleellista on, valjastetaanko tekoäly tehostamaan ihmisten työtä tai korvamaan se.
Tekoälyn kehityksessä tarvitaan massiivisia määriä taitavia ohjelmistokehittäjiä, joista nykyään on Suomessa huutava pula. Suomen taloustilanne menee yhä absurdimpaan suuntaan, jos myös softakehitys ulkoistetaan Kiinaan ja Intiaan, samaan tapaan kuin kappaletavaratuotannon kanssa on jo tehty. Millä talouslogiikalla suomalaiset aikovat menestyä tulevaisuudessa?
Ilmeisesti tarvitaan merkittäviä muutoksia yritysten toimintalogiikkaan, valtion ja kuntien rahoitusrakenteeseen, verotukseen, koulutukseen ja lainsäädäntöön. Esimerkiksi täysin automaattisten tuotantolaitosten tulisi osallistua yhteiskunnan rahoitukseen, jos henkilöverotuksen tuotto laskee. Lisäksi yhteiskunnan rahoituksessa kannattaa siirtyä vähitellen suoraan keskuspankkirahoitukseen, koska nykyinen systeemi johtaa aika ajoin romahdukseen.
Meidän tulee panostaa myös koulutukseen ja suomalaiseen ohjelmistokehitykseen, jotta tekoälyn ympärille voidaan luoda uusia tuotteita ja tekoäly voidaan jalostaa tekoviisaudeksi. Viisaus perustuu virheiden tekemiseen ja niistä oppimiseen. Tekoälyn avulla voimme tehdä miljoona kertaa enemmän virheitä kuin ihminen ehtii tekemään koko elämänsä aikana. Tekoälylle voidaan opettaa myös persoonallisia piirteitä, kuten tietokone peleissä eri hahmoille on tehty.
Tekoälyn älykkyyden ja viisauden tasoa voidaan kasvattaa opettamalla, mutta siitä huolimatta korkeinkin tekoäly tulee aina olemaan vain kone, koska siltä puuttuu oma tahto, elämä, persoona, tunteet, sielu ja henki. Tästä johtuen tietokonepelit ja virtuaalitodellisuus tuntuvat ontoilta todelliseen reaalimaailmaan verrattuna.
Antti Roine, Ulvila 13.10.2018
[b]JULKAISTU:[/b]
Maaseudun Tulevaisuus 17.10.2018
Etelä Saimaan Sanomat 20.10.2018
Turun Sanomat 23.10.2018
Tekniikka ja Talous 27.10.2018
[b]Otsikon selitys:[/b]
Hän on täällä tänään
Hän astuu koputtamatta rakastavaisten huoneeseen
Hän vaihtaa puheenaihetta ja puhuu itsekseen
Hän vastaa kysymyksillä ja kysyy vastauksilla
Hän raivaa tiensä salin läpi
Ja istuu tähtien pöytään
Hän on täällä tänään (3x)
Hän mahtuu joka raosta, hän ehtii joka paikkaan
Kun käännät hänelle selkäsi hän seisoo edessäsi
Hän valikoi vaatteemme ja sanat suuhumme
Hän työntää kätensä meidän taskuumme
Syö meidän laskuumme
Hän on täällä tänään (3x)
Hän tarttuu magneettinauhalle ja painomusteeseen
Hän hymyilee valokuvissa ja ui radioaalloilla
Hän soittaa meille sähkökitaraa ja taputtaa itselleen
Hän puhuu kun me puhumme
Ja valvoo kun me nukumme
Hän on täällä tänään (3x)
Suomen teollisuudessa tekoälyä on kehitetty jo viisikymmentä vuotta, mutta sitä on kutsuttu ATK:ksi, prosessilaskennaksi, laboratorioautomaatioksi, sumeaksi logiikaksi, neuroverkoiksi ja automaatioksi. Ikävä kyllä markkinointiin ja hypetykseen paremmin sopivaa termiä ”tekoäly” lähdettiin käyttämään vasta ulkolaisten kilpailijoiden vanavedessä, vaikka tekoäly tieteenhaarana on perua jo 50-luvulta.
Monet nykyiset ns. tekoälyllä ratsastavat tuotteet näyttävät tekotyperyydeltä moniin vanhoihin sovellutuksiin verrattuna. Sinällään todellisen tekoälyn kehityksen edellytykset ovat kehittyneet merkittävästi käytettävissä olevan laskenta tehon ja mittausdatan massiivisen kasvun myötä. Kuitenkin käytännössä tekoäly on vain opetettu kone, joka tekee sitä mitä sille on opetettu. Luovan ongelmanratkaisun opettaminen on kuitenkin haastavaa - ihmisillä se perustuu noin 50000 ajatukseen päivässä, joista me valitsemme parhaimmat.
Tekoälyn nopeasta kehityksestä seuraa merkittäviä muutoksia perinteisen yhteiskunnan ja talouselämän toimintaperiaatteisiin sekä koulutustarpeisiin. Nämä asiat tulee huomioida myös lainsäädännön ja muiden pelisääntöjen kehityksessä - muuten yhteiskunta päätyy helposti kaaokseen suurten ihmisryhmien ajautuessa työttömiksi ja syrjäytyessä tarpeettomuuden apatiaan.
Tekoälyä ja automaatiota perustellaan ihmisten työn helpottamisella. Kolikon toinen puoli on kuitenkin riski monien nykyisten työtehtävien häviämisestä. Edes yritysten toimitusjohtajat eivät ole turvassa, koska yritysten johtaminen perustuu pitkälti kvartaalien tuloslukuihin, joista tekoäly oppii helposti tekemään riittävän oikeat johtopäätökset, tosin ilman luovaa ongelmanratkaisua.
Dilemma vapaa-ajan lisääntyessä on, että työstä maksetaan palkkaa, mutta harrastuksista me joudumme itse maksamaan. Miten homma käytännössä onnistuu, jos tekoäly hoitaa työt ja vapaa-ajan kustannukset sälytetään tavallisille ihmisille? Oleellista on, valjastetaanko tekoäly tehostamaan ihmisten työtä tai korvamaan se.
Tekoälyn kehityksessä tarvitaan massiivisia määriä taitavia ohjelmistokehittäjiä, joista nykyään on Suomessa huutava pula. Suomen taloustilanne menee yhä absurdimpaan suuntaan, jos myös softakehitys ulkoistetaan Kiinaan ja Intiaan, samaan tapaan kuin kappaletavaratuotannon kanssa on jo tehty. Millä talouslogiikalla suomalaiset aikovat menestyä tulevaisuudessa?
Ilmeisesti tarvitaan merkittäviä muutoksia yritysten toimintalogiikkaan, valtion ja kuntien rahoitusrakenteeseen, verotukseen, koulutukseen ja lainsäädäntöön. Esimerkiksi täysin automaattisten tuotantolaitosten tulisi osallistua yhteiskunnan rahoitukseen, jos henkilöverotuksen tuotto laskee. Lisäksi yhteiskunnan rahoituksessa kannattaa siirtyä vähitellen suoraan keskuspankkirahoitukseen, koska nykyinen systeemi johtaa aika ajoin romahdukseen.
Meidän tulee panostaa myös koulutukseen ja suomalaiseen ohjelmistokehitykseen, jotta tekoälyn ympärille voidaan luoda uusia tuotteita ja tekoäly voidaan jalostaa tekoviisaudeksi. Viisaus perustuu virheiden tekemiseen ja niistä oppimiseen. Tekoälyn avulla voimme tehdä miljoona kertaa enemmän virheitä kuin ihminen ehtii tekemään koko elämänsä aikana. Tekoälylle voidaan opettaa myös persoonallisia piirteitä, kuten tietokone peleissä eri hahmoille on tehty.
Tekoälyn älykkyyden ja viisauden tasoa voidaan kasvattaa opettamalla, mutta siitä huolimatta korkeinkin tekoäly tulee aina olemaan vain kone, koska siltä puuttuu oma tahto, elämä, persoona, tunteet, sielu ja henki. Tästä johtuen tietokonepelit ja virtuaalitodellisuus tuntuvat ontoilta todelliseen reaalimaailmaan verrattuna.
Antti Roine, Ulvila 13.10.2018
[b]JULKAISTU:[/b]
Maaseudun Tulevaisuus 17.10.2018
Etelä Saimaan Sanomat 20.10.2018
Turun Sanomat 23.10.2018
Tekniikka ja Talous 27.10.2018
[b]Otsikon selitys:[/b]
Hän on täällä tänään
Hän astuu koputtamatta rakastavaisten huoneeseen
Hän vaihtaa puheenaihetta ja puhuu itsekseen
Hän vastaa kysymyksillä ja kysyy vastauksilla
Hän raivaa tiensä salin läpi
Ja istuu tähtien pöytään
Hän on täällä tänään (3x)
Hän mahtuu joka raosta, hän ehtii joka paikkaan
Kun käännät hänelle selkäsi hän seisoo edessäsi
Hän valikoi vaatteemme ja sanat suuhumme
Hän työntää kätensä meidän taskuumme
Syö meidän laskuumme
Hän on täällä tänään (3x)
Hän tarttuu magneettinauhalle ja painomusteeseen
Hän hymyilee valokuvissa ja ui radioaalloilla
Hän soittaa meille sähkökitaraa ja taputtaa itselleen
Hän puhuu kun me puhumme
Ja valvoo kun me nukumme
Hän on täällä tänään (3x)