Ihmiskunnan saavutukset tieteessä ja taiteessa eivät koskaan ole puhtaasti yksittäisen ihmisen tai yhtiön ansiota vaan kaikki perustuu edellisten sukupolvien, yhteiskunnan, työtoverien ja perheen työhön ja tukeen. Edison ei olisi voinut keksiä hehkulamppua ilman sitä tietoa, joka maailmassa oli sitä ennen kerätty. Sibelius ei olisi voinut säveltää Finlandiaa ilman niitä vaikutteita ja ideoita mitä hän aiemmin keräsi muilta säveltäjiltä ja yhteiskunnasta. Yksin autiolla saarella varttuva ihminen ei opi edes puhumaan, vasta elämä ja yhteistyö muiden kanssa tekee ihmisestä ihmisen.
Tekijänoikeuden tarkoituksena on turvata aineettoman työn tekijälle kohtuullinen korvaus hänen tekemästään työstä, jotta yhteiskunnan, taiteen ja viihteen tuottaminen olisi mahdollista. Tekijänoikeus ei kuitenkaan saa olla niin vahva, että se polkee muiden lähimmäisten oikeuksia, koska tekijä on aina velkaa lähimmäisilleen ja yhteiskunnalle. Tästä syystä tieteessä patentit ovat voimassa vain 20 vuotta, jostain syystä viihteen tekijää arvostetaan enemmän, koska tekijänoikeudet ovat voimassa vielä 70 vuotta tekijän kuoleman jälkeen.
Lakien tehtävänä on selventää ihmisten välisiä suhteita ja lisätä oikeudenmukaisuutta. Eduskunnassa tekeillä oleva uusi tekijänoikeuslaki ei täytä kumpaakaan näistä tehtävistä. Lain valmistelussa on rikottu yleisen oikeustajun mukaisia esteellisyys ja jääviys periaatteita, koska lain valmistelija on ollut samaan aikaan töissä kustantajien edunvalvontajärjestöissä Gramexilla ja Kopiostossa. Mahdollisesti tästä johtuen laissa ei ole lueteltu selvästi tavallisen kuluttajan oikeuksia. Ilmeisesti samanlaisten hämärien kytkösten takia suomalaiset maksavat eniten tekijänoikeusmaksuja koko Euroopassa omista lomakuvistaan ja videoistaan, tyhjien kasettien ja levyjen kasettimaksun muodossa.
Uusi laki on kirjoitettu niin epäselvästi, että viime kädessä korkein oikeus ratkaisee asiat vuosikausien oikeuskäsittelyjen jälkeen. Yksittäisellä kansalaisella ei ole varaa oikeudenkäynteihin, näin ollen Gramex, Kopiosto ja Teosto voivat tulkita lakia oman mielensä mukaan. Eräs lain tulkinta kieltää lähes kaiken kopioinnin, tästä seuraa mm., että normaali Internetin käyttö muuttuu laittomaksi, koska ohjelmat on tehty niin, että ne tekevät automaattisesti kopioita käytön varmistamiseksi.
Huvittavaa asiassa on, että lain tuottama lopputulos ei ole kenenkään etujen mukainen. Taiteen ja viihteen tuottajien etu on, että viihde käy kaupaksi ja kuluttajan etu on, että monipuolista ja korkeatasoista taidetta ja viihdettä on helposti saatavilla. Laillisen ja ostetun materiaalin kopioinnin estoilla, musiikkikappaleiden siirtämisen ja muokkaamisen kriminalisoinnilla estetään ja vaikeutetaan tehokkaasti viihteen ja taiteen kauppaa sekä käyttöä.
Gramex, Kopiosto ja Teosto elävät edelleen viihteen kivikaudessa vinyylilevyjen aikakaudella. Ne ihmettelevät miksi kuluttajat eivät osta kopiosuojattua musiikki-CD:tä, jossa on vain yksi hyvä kappale, jota ei saa siirtää ostajan omalle kokoelma-CD:lle tai MP3 soittimeen. Kaiken lisäksi ostettu CD ei toimi kaikissa soittimissa. Jos asiakas haluaa pullon keskiolutta niin miksi ihmeessä hänen pitäisi ostaa siinä sivussa 23 pulloa vissyä ja virvoitusjuomia? Kuluttajalla täytyy olla myös selvästi laissa määrätty oikeus nauhoittaa TV:stä ohjelma ja katsoa se sellaiseen aikaan kun hänelle sopii, jos hän on kerran maksanut ohjelman mainosten tai lupamaksujen muodossa.
Nykytekniikalla viihteen ja taiteen kauppa on täysin mahdollista muuttaa helpoksi, nopeaksi ja kannattavaksi liiketoiminnaksi kaikille osapuolille. Tulevaisuuden musiikkikaupassa ei ole valmiita CD-levyjä vaan asiakas poimii haluamansa kappaleet listoilta, maksaa ne kassalle ja saa mukaansa juuri sellaisen CD:n kuin haluaa. Internetissä tämä on jo todellisuutta eräiden musiikkiyhtiöiden kohdalla, mutta Suomessa vain halutaan jatkaa itseruoskintaa. Laillinen joustava kauppa lisää myyntiä, näin hintoja voidaan laskea, joka edelleen lisää myyntiä ja samalla levy-yhtiöiden ja artistien tuloja. Laittomia kopioita voidaan valvoa piilottamalla kappaleisiin myyjän ja ostajan nimet.
Lainsäädännössä tulisi selvästi kriminalisoida tekijänoikeuden alaisen materiaalin laiton levitys kaikissa muodoissaan, mutta oman ostetun ja laillisen materiaalin käyttö tulee olla yhtä vapaata ja joustavaa kuin omien huonekalujen tai astioiden järjestely ja siirtely. EU-direktiivit eivät mitenkään estä tällaisen kaikille osapuolille tasapuolisen ja selkokielisen lain kehittämistä, vaikka Suomen kulttuuriministeri niin kuvitteleekin.
Suomessa uudella tekijänoikeuslailla voidaan merkittävästi hidastaa suomalaisen viihdeteollisuuden kehitystä ja siirtymistä nykyaikaan. Samalla kansalaisten oikeustajua hämärretään, koska uuden lain tulkinta ja valvonta on vaikeaa. Laista puuttuu myös pykälä, joka kieltää lakiin perustumattoman kansalaisten uhkailun, jota tuottajien järjestöt nyt harrastavat. Tulevaisuudessa järki tulee kuitenkin vähitellen voittamaan, eduskunnasta kuitenkin riippuu kuinka kauan joudumme tätä odottamaan.
Antti Roine, Ulvila 25.9.2005