Sivu 1, 1:sta

Huijareiden rangaistukset eivät ole ajan tasalla

ViestiLähetetty: 29.12.2018 12:42
Kirjoittaja Antti Roine
Huijareiden rangaistukset eivät ole ajan tasalla

Digitalisaation myötä huijaamisesta on tullut kansainvälistä bisnestä, koska toiminnan kulut, rangaistukset ja kiinnijäämisen riski ovat minimaalisia. Nykyinen lainsäädäntö ei ota riittävästi huomioon, että internetin myötä huijaamisesta on tullut suurrikollisuutta.

Perinteinen hyväuskoisuus perustuu elämään turvallisessa yhteiskunnassa, jossa ihmisen ei tarvitse koko ajan pelätä huijareita, hyväksikäyttäjiä ja valheita, vaan hän voi luottaa ystävän apuun joka tilanteessa. Jostain syystä hyväuskoisuudelle nauretaan, vaikka siihen perustuva yhteiskunta pitäisi olla yhteinen tavoite.

Digitalisaatio on antanut avaimet massiiviseen huijaamiseen, ja samalla tehnyt myös realistien elämästä miinakentän, jossa joutuu jatkuvasti miettimään mihin uskaltaa astua. Yleinen käsitys on, että asialle ei voida tehdä mitään, tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Ratkaisut ovat valmiina, jos niitä vain päätetään käyttää.

Netin myötä huijaamisesta on tullut koko yhteiskuntaa koskeva ongelma, joka ei koske pelkästään lapsia ja muita hyväuskoisia. Netissä ilmaiselta näyttävä sovellus tai jonkun nappulan klikkaus voi johtaa jatkuvaan rahastukseen, josta on äärimmäisen työlästä päästä irti. Esimerkiksi ilmaiset lehden näytenumerot voivat olla ansa, jolla sitoutuu jatkuvaan tilaukseen.

Nykyään pitkään käytössä olleeseen email-osoitteeseen tulee massiiviset määrät spämmiä, huijareiden tarjouksia ja viruksia. Vaikuttaa jopa siltä, että operaattorit ovat kimpassa spämmäreiden kanssa, koska esimerkiksi Elisan email-selaimessa spämmäreiden suodatus on tehty erittäin vaikeaksi.

Myös yritykset kärsivät huijareista, esimerkiksi väärien laskujen muodossa. Yleensä nämä saa peruttua, mutta huijareille riittää, että osa uhreista vahingossa maksaa laskun. Huijauslaskujen peruutus on mahdollista, mutta yleensä se on vaikeaa. Peruskuvio on, että nettisivut eivät toimi, eikä email tai puhelin vastaa.

Huijareiden uhreille naureskellaan, mutta ei ajatella mihin tämä johtaa. Kyse on miljardien eurojen ylimääräisestä työstä, joka on pois yhteiskunnan todellisesta kehityksestä. Perusongelma on se, että huijaustapauksia käsitellään yksittäisinä vähäisinä rikoksina, mutta ei oteta huomioon, että kun pientä kiusaa tehdään miljoona kertaa, se muuttuu luonteeltaan suurrikollisuudeksi.

Nykyisen lainsäädännön mukaan tuhannen euron pankkiryöstö tutkitaan tarkasti ja siitä seuraa rikollisille merkittävät rangaistukset, mutta jos rikollinen huijaa sata euroa miljoonalta ihmiseltä - niin siitä ei käytännössä seuraa mitään.

Uudessa lainsäädännössä massiivisten huijausten ja petosten rangaistuksia on syytä merkittävästi koventaa. Lainsäädäntöä tulee myös tarkentaa, esimerkiksi tilausten syntymisen todistaminen pitää olla kokonaan myyjän vastuulla. Nykyään tilaajalla on melkoinen työ todistaa, että tilausta ei ole tehty. Lisäksi toimittajan piiloutumisesta ja tilausten peruutusten vaikeuttamisesta tulee tehdä rikollista toimintaa.

Nettirikollisten työtä voidaan merkittävästi jarruttaa, perustamalla poliisin alainen rikollisten huijausyksikkö, joka lähettää koneellisesti massiiviset määrät väärennettyjä tilauksia spämmien lähettäjille; sekä vastailee henkilökohtaisesti esimerkiksi auervaarojen lemmenposteihin. Suomesta löytyy melkoinen määrä työttömiä näihin vedätyshommiin.

Operaattorien vastuuta tulee lisätä, jotta spämmiä ja viruksia lähettävät palvelimet voidaan nopeasti eristää netistä. Lisäksi rahaliikenteen ja nettisivujen jäljitettävyys pitää saada vihdoin kuntoon EU tasolla. Nämä ovat tärkeimpiä keinoja, joilla huijaustyyppisen rikollisuuden kasvua voidaan hillitä.

Antti Roine, Ulvila 5.3.2017
___________________________________
JULKAISTU:
Ilkka 08.03.2017
Demokraatti 9.3.2017