Sivu 1, 1:sta

Digitaloutta yritetään ohjata viime vuosisadan opeilla

ViestiLähetetty: 30.01.2017 17:20
Kirjoittaja Antti Roine
Digitaloutta yritetään ohjata viime vuosisadan opeilla

Yhteiskunnassamme lahjakkaimmat nuoret valitsevat usein kutsumusammattina lääkärin tai insinöörin koulutuksen, koska he haluavat parantaa ihmisiä ja rakentaa yhteiskuntaa. Seuraavaksi lahjakkain kolmannes sijoittuu taloudellisille aloille ja he alkavat ohjata edellistä ryhmää. Kouluaineissa heikoin kolmannes ohjautuu politiikkaan, koska siellä ei vaadita pitkää koulutusta - he alkavat säätää lakeja, joilla ohjataan muita ryhmiä.

Lopputuloksena on ollut talouden jatkuva vuoristorata, joka ei kuitenkaan enää tottele totuttuja taloustieteen teorioita. Nousu antaa odottaa itseään, vaikka kaikki 1900-luvun taloustieteen Keynesiläiset ja monetaristiset keinot on jo moneen kertaan kokeiltu ja huonoiksi havaittu.

Digitalisaation myötä perinteiset talouden lainalaisuudet ovat muuttuneet. Viime vuosisadalla pankkien rahoituksen avulla oli pakko rakentaa jotakin konkreettista, jonka avulla lainaraha voitiin maksaa takaisin. Sijoituskohteita olivat esimerkiksi lehtitalot, paperitehtaat, laivat, sahat, kaivokset, lääkäriasemat, hotellit, jne. Tällaiset sijoitukset työllistivät tavallisia ihmisiä ja loivat laajoja taloudellisia verkostoja ja ekosysteemejä tehtaiden ympärille.

Tällä hetkellä keskuspankit pumppaavat massiivisia määriä yhteiskunnan omistamaa digitaalista rahaa yksityisille pankeille ja saavat vastineeksi arvottomia arvopapereita. Viime vuosisadalla tällainen monetaristinen rahapolitiikka olisi kääntänyt talouden väkisinkin kasvuun, mutta tällä vuosituhannella keskuspankkien raha jää loukkuun virtuaalimarkkinoille bondeihin, swappeihin, termiineihin ja veroparatiiseihin.

Virtuaalimarkkinoilla omistajan ei tarvitse kantaa huolta työntekijöistä, poissaoloista, tehtaista, koneista, sähkölaskusta eikä veroista. Tulot voi sijoittaa kiinteään omaisuuteen kuten huviloihin Bahamasaarilla. Rahoituslaitosten digitaalimarkkinat työllistävät vain harvoja hyvin koulutettuja ekonomisteja, lakimiehiä ja koodareita huippupalkoilla.

Nykymenolla digitalisaatio merkitsee omaisuuden keskittymistä yhä harvempien huippurikkaiden ryhmien käsiin, elleivät tavalliset äänestäjät vihdoin ala tunnistaa mikä erottaa todellisen tiedon, osaamisen ja humanismin - populismista, nationalismista ja sirkushuveista.

Euroopan keskuspankin kassa on pohjaton, koska digitaalista rahaa voidaan luoda rajattomasti. Talous saadaan nopeasti kasvuun, jos rahoitus suunnataan suoraan jäsenvaltioille, jotka laittavat sen heti kiertoon rakentamalla kouluja, teitä, puistoja ja muuta infrastruktuuria; sekä panostamalla tieteeseen, taiteeseen, tuotekehitykseen, koulutukseen ja terveydenhuoltoon. Eli parantamalla reaalimaailmaa, jotta ihmisten ei tarvitse paeta todellisuutta pelien luomaan virtuaalitodellisuuteen.

Jäsenvaltioiden keskuspankkirahoituksen avulla voidaan myös säätää inflaatio sopivalle tasolle, jotta investoinnit ja kulutus lähtevät jälleen liikkeelle. Nykyinen vahvan euron politiikka lamauttaa talouden, koska mitään ei kannata ostaa tänään, sillä huomenna sen saa halvemmalla.

Nobel tason viisaus kertoo, että palkat ovat Suomessa liian korkealla tasolla, mutta se ei riitä kokonaiskuvan hahmottamiseen. Suomen palkat ovat 10 kertaa korkeampia kuin esimerkiksi Kiinassa, koska valuuttakurssi on väärä. Kiina säätää rahayksikkönsä juonin kurssin alas, jotta osaaminen ja teollisuus siirtyvät vähitellen Kiinaan. Eurooppalaisten palkkoja on pakko laskea, jos valuuttakurssikeinottelua ei saada aisoihin globaalia taloudellista järjestelmää kehittämällä.

Antti Roine, Ulvila 29.12.2016
____________________________________
JULKAISTU:
Ilkka 30.12.2016
Aamulehti 20.12.2016
Satakunnan Kansa 7.1.2017