Sivu 1, 1:sta

Talouden vuoristorata

ViestiLähetetty: 05.04.2016 18:31
Kirjoittaja Antti Roine
Talouden vuoristorata

Insinööri saa potkut jos hän suunnittelee suihkutermostaatin, joka vaihtelee lämpötilaa satunnaisesti jääkylmän ja tulikuuman välillä. Insinööri joutuu syytteeseen jos hän suunnittelee lentokoneen, jonka lentokorkeus vaihtelee satunnaisesti nollan ja kymmenen kilometrin välillä.

Talouselämässä pätevät täysin toiset säännöt. Uhrit ja ruumiit saavat syyttää vain itseään, jos he eivät osanneet sopeutua talouden jatkuvaan nousu- ja laskukausien vuoristorataan, jonka talousgurut ovat meille suunnitelleet. Olemme hakanneet päätä seinään jo yli sata vuotta, mutta ongelmien perussyytä ei vieläkään haluta tunnustaa.

Taloudessa ajatellaan, että nousu- ja laskukaudet kuuluvat talouden luonteeseen myötäsyntyisesti. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, koska talouden luonnolliset vaihtelut syntyvät yhteiskunnan ja teknologian kehityksestä, sekä muodin vaihtelusta. Nämä ainoastaan muuttavat työn muotoa - mutta eivät tuhoa sitä.

Sen sijaan talouden vuoristorata tuhoaa työpaikkoja, kun rahoitusmarkkinat hyytyvät. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että laskusuhdanteessa tänään ei kannata ostaa mitään, kun huomenna sen saa halvemmalla. Tällöin yhteiskuntaa pyörittävän rahan kierto pysähtyy.

Markkinatalous toimii hyvin, koska se suuntaa bisneksen niihin tuotteisiin mistä ihmiset ovat halukkaita maksamaan. Markkinatalous aiheuttaa talouteen pientä luonnollista huojuntaa, mutta lamasta sitä on turha syyttää. Osakemarkkinoiden lyhytkatseisuudesta ei ole haittaa, jos talouden vuoristorata vakautetaan.

Laman pääsyy löytyy rahoitusjärjestelmästä, joka perustuu yksityisten pankkien tyhjästä luomaan lainarahaan. Tämä aiheuttaa järjestelmään vuoristoradan tyyppistä satunnaista vaihtelua. Laman aikana raha ei liiku, vaan se juuttuu johdannaismarkkinoiden sairaisiin virtuaalisiin velkapapereihin ja kiinteään omaisuuteen - vaikka rahaa tarvittaisiin kipeästi todellisten tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen.

Lisäksi keskuspankit pumppaavat kilpaa rahaa yksityisille pankeille ostamalla niiltä arvottomia arvopapereita. Tämä raha ei kuitenkaan päädy pyörittämään yhteiskuntaa, koska rahan saajat käyttävät ne johdannaisiin tai sijoittavat ne veroparatiiseihin, johtajien bonuksiin ja omistajien osinkoihin.

Tämä synnyttää työttömyyttä, joka on yhteiskunnan resurssien pahinta taloudellista tuhlausta ja henkistä väkivaltaa. Kysymys ei ole siitä, että työtä tai rahaa ei ole. Inflaation ollessa liian pieni, rahan ei vain kannata etsiä parempia investointikohteita. Säästäminen on yhteiskunnan kannalta järjetöntä, jos se luo työttömyyttä.

Itse asiassa suurin osa kierrossa olevasta rahasta on tyhjästä luotua lainarahaa, jota on mahdotonta maksaa pois. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yhteiskunnassa valta on kasvottomilla rahoitusmarkkinoilla.

Talouden vuoristorata on helppo korjata muuttamalla rahan luominen keskuspankin yksinoikeudeksi. Tarvitaan vain EU parlamentin päätös, jolla taloudellinen valta palautetaan yhteiskunnalle. Tämän jälkeen keskuspankin tehtävä on lainoittaa yksityisiä pankkeja ja rahoittaa EU:n jäsenvaltioita. Samalla voimme hillitä rikoksia, joita rahan luomisessa veroparatiisien pankeissa helposti syntyy.

Keskuspankin jäsenvaltioille antaman rahoituksen avulla inflaatio voidaan helposti säätää halutulle tasolle. Sopivan kokoinen inflaatio ajaa rahan liikkeelle hyödyttämään yhteiskunnan kehitystä. Vain tällä tavalla raha saadaan pumpattua suoraan kiertoon esimerkiksi laman uhatessa.

Liian jyrkässä taloudellisessa nousussa keskuspankin koron nosto hillitsee välittömästi markkinoita, koska suurin osa pankkien asiakkailleen lainaamasta rahasta on peräisin keskuspankista. Nousua voidaan hillitä myös jäsenvaltioiden keskuspankkirahoitusta vähentämällä.

Jäsenvaltioiden keskuspankkirahoitus on itse asiassa ainoa verotuksen muoto, jota kukaan ei voi kiertää. Tässä mielessä se on paljon tasapuolisempi kuin yhtiö-, palkka- tai arvonlisäverotus. Ehkä juuri tästä syystä keskuspankkirahoitusta vastustetaan voimakkaasti niissä piireissä, jotka hyötyvät eniten nykytilanteesta.

Antti Roine, Ulvila 21.2.2016
_____________________________________
JULKAISTU:
Satakunnan Kansa 27.2.2016
Salon Seudun Sanomat 28.2.2016