Sivu 1, 1:sta

Kestävä ratkaisu pakolaisongelmaan

ViestiLähetetty: 17.09.2015 15:18
Kirjoittaja Antti Roine


Euroopassa pakolaisongelmaa yritetään selvittää tunteeseen vetoavien keinojen pohjalta, eikä mietitä mihin lopputulokseen ne johtavat. Seuraavassa on esitetty muutamia näkökulmia, jotka kannattaa ottaa huomioon kun etsitään kestävää ratkaisua pakolaiskysymykseen.

Aikoinaan kun Suomessa oli levottomat ajat, nuoret miehet lähtivät turvaamaan yhteiskuntarauhaa ja lapset lähetettiin turvaan Ruotsiin. Nykyään monissa maissa tehdään päinvastoin, nuoret miehet lähetetään turvaan mutta lapset, sairaat sekä vanhukset jätetään rikollisten jalkoihin.

EU tukee tällaista kehitystä, koska se tarjoaa tänne laittomasti tulleille ihmisille turvapaikan. Mitä paremmat olot me heille tarjoamme, sitä enemmän heitä on tulossa, koska maailmassa on ainakin 130 miljoonaa pakolaista ja 1000 miljoonaa rutiköyhää ihmistä. Monikulttuurisuus on yhteiskunnan rikkaus, mutta hallitsemattomat kansainvaellukset aiheuttavat sekasortoa.

Pakolaiskeskustelussa rasismi-sanan merkitys on käännetty päälaelleen. Kaikkien ihmisten väliseen tasa-arvoon uskova ihminen leimataan rasistiksi, jos hän vaatii, että sama laki ja käyttäytymisnormit pätevät kantaväestöön ja vähemmistöihin. Rasismia ei ole vaatia myös suomalaisille asunnottomille katto pään päälle, jos näin tehdään myös pakolaisille.

Todellista rasismia edustavat ne ryhmät ja uskonlahkot, jotka mittaavat ihmisen arvoa sukupuolen, rodun tai uskonnon perusteella. Tämä johtaa vääräuskoisten tappamiseen, raakoihin rituaaleihin ja loputtomaan koston kierteeseen. Tällainen yhteiskunta toimii ainoastaan vahvan diktatuurin alaisuudessa, sillä demokratiaa ei ole olemassa ilman ihmisten välistä tasa-arvoa ja todellista sanan- ja uskonnonvapautta.

Tämän politiikan lopputulokset ovat nähtävissä monissa Lähi-idän valtioissa. Äärijärjestöt ovat valmiita tekemään mitä tahansa levittääkseen aatteitaan myös Eurooppaan. Sekasorron ja väkivallan avulla Eurooppaan luodaan jatkuva pakolaisten virta, jonka sekaan aatteet hyvin piiloutuvat – samaan tapaan kuin Troijan hevoseen. Tästä huolimatta Euroopassa ei taistella aktiivisesti näitä aatteita vastaan, vaan uskotaan ääriliberalismiin, joka johtaa samanlaiseen kaaokseen kuin anarkismi.

Tavallisia työpaikkoja ja osaamista siirretään kiihtyvää vauhtia Suomesta halvan työvoiman maihin ja työttömyys kasvaa. Samaan aikaan halvan työvoiman maista pakolaiset muuttavat Suomeen ja me maksamme heille siitä, että he eivät tee mitään. Eihän tässä ole mitään järkeä, koska ilman työtä kuka tahansa ihminen vähitellen turhautuu ja ajautuu rikollisten pelinappulaksi.

Töiden järjestäminen ei ole mikään ongelma, jos palkka voidaan mitoittaa kielitaidon, koulutuksen ja osaamisen mukaan. Järjestelmä, jossa pienen ”kansalaispalkan” päälle voi vapaasti hankkia lisäansioita, on yksinkertainen toteuttaa. On kerrassaan ihmeellistä, että haluamme ostaa Kiinassa tai Latviassa halvalla tehtyjä tuotteita, mutta Suomessa halvalla tuottaminen on kiellettyä toimintaa.

Sinällään kehitysmaiden kurjuuteen eivät ole syyllisiä kansainväliset suuryhtiöt, vaan kuluttajat, jotka eivät vaadi kansanedustajilta lainsäädäntöä, joka takaa myös tuotantoketjun alkupäähän kohtuullisen ansion. Viime kädessä vastuu lankeaa myös kehitysmaiden asukkaille, jotka eivät ole osanneet tai viitsineet laittaa oman maan asioita kuntoon, vaan pakenevat vastuuta.

Yritykset, valtio ja jopa urheiluseurat valitsevat työntekijät ja pelaajat sen mukaan minkä tyyppisistä osaamista tarvitaan. Monet valtiot, kuten Australia, USA ja Kanada käyttävät samanlaisia kriteereitä valitessaan pakolaisia ja siirtolaisia; myös Euroopassa tätä kannattaa harkita, koska kaikkia ei voida ottaa.

Ikävä kyllä edellä esitetyt ratkaisut hoitavat vain oireita. Sairaus voidaan parantaa vain lähettämällä YK:n päätöksellä kansainväliset joukot laittamaan sekasortoinen yhteiskunta järjestykseen, jos pakolaisia tuottava maa ei siihen itse pysty eikä kykene. Tämä on tehokkain tapa vähentää pakolaisten määrää.

Antti Roine, Ulvila 7.9.2015
_______________________________________________
JULKAISTU:
Satakunnan Kansa 13.9.2015