Sivu 1, 1:sta

Työtä ei kannata säästää

ViestiLähetetty: 07.03.2015 09:09
Kirjoittaja Antti Roine
Työtä ei kannata säästää

Nykyisessä taloustilanteessa henkilöstövähennykset synnyttävät helposti itseään ruokkivan syöksykierteen. Irtisanomisten seurauksena ihmiset alkavat tinkiä omasta elintasostaan. Yhteiskunnan verotulot laskevat ja kulut kasvavat mm. työttömyyskorvausten muodossa, eli irtisanomisia tarvitaan aina vain lisää ja syöksykierre syvenee.

Yhteiskuntaa rakennetaan järkevien työtehtävien avulla. Tässä mielessä säästäminen on tuhlausta, jos kalliin työvoiman käyttöastetta lasketaan, vaikka tekemätöntä työtä riittää. Jos julkisen sektorin työpaikkoja halutaan vähentää, niin se kannattaa tehdä noususuhdanteen aikana, jolloin korvaavia työpaikkoja on tarjolla yksityisellä sektorilla.

Säästäminen on lääke, jolla voi olla vakavia sivuvaikutuksia, joita ei oteta huomioon kun YT-päätöksiä tehdään. Suuri työttömyys ja epätasa-arvo johtavat yhteiskuntarauhan järkkymiseen, joka tulee meille kaikille kalliiksi paitsi rahallisesti, mutta myös henkisesti. Jopa tavalliset ihmiset tarvitsevat ympärilleen sähköaidat, valvontakamerat ja vartijat, mikäli tuloerot kasvavat liian suuriksi.

Mielekäs työ antaa ihmisen elämälle merkityksen, joka nostaa hänen omanarvon tuntoaan ja sitoo hänet yhteiskuntaan. Työtön ihminen ajautuu helposti rikollisuuteen ja häntä alkavat viehättää ääriuskontojen, anarkistien ja terroristien maailmankuvat. Köyhyys, mutta myös pitkään jatkuvat sosiaalituet johtavat helposti syrjäytymiseen. Tästä johtuen tarvitsemme järjestelmän, jossa sosiaalituet kannustavat ihmisiä työn tekoon.

Asiantuntijat puhuvat ”rakenteellisten uudistusten” merkityksestä, mutta jättävät usein kertomatta mitä niillä tarkoitetaan. Muotisanan taakse voidaan kätkeä mm. palvelujen heikentämistä, työttömyysturvan ja palkkojen alentamista, sekä kustannusten siirtoa eri momenteille. Yleisesti ottaen tämän tyyppiset toimet eivät ratkaise yhteiskunnan nykyisiä ongelmia vaan siirtävät ne toiseen paikkaan.

Valtion kustannusten siirtäminen kunnille merkitsee käytännössä siirtymistä progressiivisesta verotuksesta tasaverotuksen suuntaan - yhä korkeampien veroäyrien muodossa. Jos suomalaisten alueellista tasa-arvoa halutaan lisätä niin terveydenhuollon ja koulutuksen kustannukset tulee siirtää kunnilta valtion vastuulle.

Työn tehostaminen on tietysti aina järkevää, esimerkiksi purkamalla päällekkäisiä toimintoja ja organisaatiota. Sen sijaan julkisten menojen vähentäminen palveluja heikentämällä ei ole mielekästä, varsinkaan jos se lisää työttömyyttä. Säästämistä tärkeämpää on pitää henkilöstökulut kurissa keskitettyjen palkkaratkaisujen ja joustavien työehtojen avulla, koska joudumme kilpailemaan halpatuotantomaiden kanssa.

Nykyään keskuspankit rahoittavat vastikkeetta yksityisiä pankkeja miljardeilla euroilla, mm. ostamalla arvottomia arvopapereita pankeilta. Ikävä kyllä pankit käyttävät merkittävän osan näistä rahoista virtuaalisen omaisuutensa arvon kasvattamiseen, josta on hyötyä lähinnä pankin johdolle ja omistajille. Tästä johtuen valtioiden ja kuntien rahoitus pankkilainojen avulla on kallista ja johtaa demokraattisten valtioiden päätäntävallan luovuttamiseen kasvottomille rahoitusmarkkinoille.

Julkisen sektorin rahoitus ei kuitenkaan ole ongelma, jos se tehdään kohtuudella Euroopan keskuspankin toimesta, koska sen digitaalisessa holvissa on ääretön määrä oikeita euroja. Keskuspankin kannattaa rahoittaa suoraan valtioiden ja kuntien investointeja väestömäärän ja tarpeiden suhteessa - samaan tapaan kuin verotuloja jaetaan. Tällöin rahat menevät suoraan työllisyyden parantamiseen ja ne tukevat yhteiskunnan kestävää kehitystä.

Antti Roine, Ulvila 27.12.2014
_____________________________________________________
JULKAISTU:
Helsingin Sanomat, 30.12.2014
Turun Sanomat, 7.1.2015
Maaseudun Tulevaisuus, 7.1.2015
Satakunnan Kansa, 20.1.2015