Sivu 1, 1:sta

Lasten oikeudet otettava huomioon

ViestiLähetetty: 13.12.2014 19:16
Kirjoittaja Antti Roine
[b][size=150]Lasten oikeudet otettava huomioon[/size][/b]

Lakialoite sukupuolineutraalista avioliitosta kuulostaa hyvältä. Ikävä kyllä se ei ota huomioon lasten oikeuksia, vaikka muilta osin aloite lisää ihmisten välistä tasa-arvoa. Yleensä lait tehdään suojelemaan heikompia osapuolia, mutta tässä lakialoitteessa suojellaan liikaa vahvemman osapuolen oikeuksia. Tässä mielessä tasa-arvoinen avioliittolaki on tasa-arvon irvikuva.

Lapsilla on oikeus äitiin ja isään. Lakialoitetta puoltavien ”asiantuntijoiden” mielestä mikään tutkimus ei kuitenkaan tue tätä oikeutta. Tämä on kummallista, koska laajaan tutkimusmateriaaliin ja satunnaisotantaan perustuvien tutkimusten mukaan lapsen kannalta paras vaihtoehto on oman biologisen äidin ja isän muodostama avioliitto, jossa yhteiset lapset sitovat parin ja suvun yhteen.

Haastatteluihin perustuvien mielipidetutkimusten perusteella saadaan sellaisia tuloksia kuin halutaan - valitsemalla kohderyhmä oikein. Todellisissa tutkimuksissa vertaillaan satunnaisesti valittujen erilaisten perheiden kasvatustuloksia lasten koko elämänkaaren aikaisten saavutusten perusteella.

Tutkimusten mukaan biologisten vanhempien muodostamissa perheissä varttuvat lapset menestyvät keskimäärin paremmin koulussa ja työelämässä, saavuttavat tasapainoisemman tunne-elämän, löytävät vahvan identiteetin, sekä terveemmän seksuaalisuuden kuin muissa perhetyypeissä varttuneet lapset. Poikkeuksia tietysti löytyy, koska ihmiset ovat erilaisia.

Käytännössä nainen ja mies voisivat olla täysin eri ihmislajeja, niin erilaisena he näkevät ympärillämme olevan maailman. Tästä johtuen lapsiperheessä äiti ei voi täysin korvata isää, eikä isä voi korvata äitiä. Tosiasia on, että lapset jotka varttuvat isän ja äidin muodostamassa perheessä menestyvät elämässä todennäköisesti paremmin kuin muissa perhetyypeissä varttuneet lapset. Tämä ei tietystikään tarkoita sitä, että muissa perhetyypeissä vanhemmat olisivat huonompia, mutta käytännössä heidän haasteensa ovat paljon suurempia.

Yhdistyneiden kansakuntien lasten oikeuksien sopimuksen mukaan jokaisella lapsessa on oikeus omaan nimeen, oikeus kansallisuuteen ja oikeus elää biologisten vanhempiensa kanssa. Ihmisoikeuksien julistus pitää yhteiskunnan luonnollisena perusyksikkönä perhettä, jossa biologinen äiti ja isä kasvattavat yhdessä lapsiaan. Vanhempien kuolemassa tai avioerossa kyse on poikkeustapauksesta tai epäonnistumisesta. Sen sijaan lakiesityksen mukaisessa sukupuolineutraalissa avioliitossa kyse on täysin uusien normien luomisesta.

Näiden perusoikeuksien lisäksi lapsilla tulee olla oikeus syntyä terveinä. Nykyisen teknologian avulla lapsen fyysinen terveys voidaan varmistaa hyvissä ajoin jo ennen syntymää. Lapsen tuomitseminen koko iäkseen sairaaseen ruumiiseen ei osoita vanhempien rakkautta - vaan julmuutta ja kyvyttömyyttä erottaa oma tuska lapsen tuskasta.

Jokaisella lapsella on oltava myös oikeus syntyä toivottuna ja haluttuna. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että nuorille on riittävän varhain opetettava lisääntymiseen liittyvät tosiasiat ja annettava opastusta perhesuunnittelusta ja ehkäisyvälineiden käytöstä. Fyysiseen seksiin painottuvat elokuvat antavat käytännön todellisuudesta yhtä väärän kuvan kuin yliromanttiset elokuvat, joissa komeat urokset osaavat juuri ne oikeat vuorosanat.

Suvaitsevaisuus tarkoittaa sitä, että kaikilla yhteiskunnan jäsenillä on samat oikeudet sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautuneisuuteen, ikään tai uskontoon katsomatta. Nämä oikeudet eivät kuitenkaan voi olla ristiriidassa muiden ihmisten ja varsinkaan lasten perusoikeuksien kanssa. Suvaitsevaisuus on onnellisen perheen ja yhteiskunnan ja perusominaisuus.

Äärisuvaitsevaisuus johtaa kuitenkin perheen ja yhteiskunnan rapautumiseen ja anarkiaan samalla tavalla kuin monet muutkin ääriliikkeet. Äärisuvaitsevaisuus johtaa yhteiskuntaan, jossa sähköaidat ja valvontakamerat rakennetaan tavallisten ihmisten ympärille, mutta häiriköt ja rikolliset kulkevat vapaina. Äärisuvaitsevaisuus tulee yhteiskunnalle äärettömän kalliiksi.

Perhe on yhteiskunnan perusyksikkö, jonka panosta neuvola, tarha, koulu, lastensuojelu tai poliisi ei voi mitenkään korvata. Vanhempien tehtävä on antaa lapselle perusluottamus, jota ilman todellisten ystävien ja uskon löytäminen on vaikeaa. Tässä mielessä on kerrassaan merkillistä, että perheen perustamiseen ei tarvita koulutusta, soveltuvuustestejä tai ajokorttia.

Yhteiskunnan pahoinvointia ei voida parantaa oireita hoitamalla; lastensuojelun, sosiaalihuollon ja oikeuslaitoksen avulla. Ainoa keino on avioliiton kehittäminen ja panostaminen perheiden hyvinvointiin. Ihminen, joka on onnistunut saamaan hyvät vanhemmat, on yleensä oikeudenmukainen - ei rangaistuksen pelosta - vaan siksi, että se on oikein.

Antti Roine, Ulvila 24.11.2014
===============================================================
JULKAISTU:

Satakunnan Kansa 25.11.2014, sivu 4.