Norjan kansalaisten nauttima laaja-alainen hyvinvointi selitetään yleensä yhdellä sanalla "öljytulot". Tässä on kuitenkin vain pieni osa totuudesta, koska monissa maissa missä on öljyä, vesivoimaa tai muita luonnonrikkauksia suurin osa kansasta elää köyhyydessä ja puutteessa. Näissä maissa luonnonvarojen hyödyt valuvat monikansallisten yhtiöiden ja maan eliitin taskuihin.
Suomessa yhteiskunta on panostanut valtion yhtiöiden ja laitosten kautta maaperämme geologiseen kartoitukseen massiivisia summia. Viimeisen sadan vuoden aikana mm. Outokumpu, Rautaruukki ja Geologian tutkimuskeskus ovat kartoittaneen lentomittausten, seismisten luotausten, kairausten ja erilaisten mallinnusmenetelmien avulla potentiaaliset malmialueet. Nyt nämä kartat ovat vapaasti kaikkien saatavana.
Tällaisten karttojen avulla arvokkaiden mineraalien, malmien tai öljyn löytäminen on tuhat kertaa helpompaa ja halvempaa kuin kartoittamattomien alueiden umpimähkäinen haravointi. Noin kymmenen vuotta sitten valtion yhtiöt luopuivat kuitenkin malminetsinnästä ja myivät omistamansa kaivokset puoli ilmaiseksi ulkomaisille yhtiöille, juuri ennen kuin raaka-aineiden hinnat lähtivät nousuun. Parhaimmillaan kaivosten ostajat saivat rahansa takaisin jo parin vuoden aikana, koska metallien hinnat nousivat.
Käytännössä metallien ja monien kemikaalien valmistuksessa suurin osa niiden hinnasta päätyy kaivosten omistajille. Tästä johtuen väitteet, joiden mukaan uusien kaivosten tuotteiden arvosta 80 % jää Suomeen, eivät yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Esimerkiksi jos Sodankylän uusi Sakatin malmilöytö on todellakin Petsamon suuruusluokkaa ja korkeat kupari- ja nikkelipitoisuudet pitävät tuotantokustannukset alhaalla, niin kyseessä on puhdas kultakaivos, mutta lähinnä kaivoksen omistajille.
Suomen tasoisesta aineellisesta hyvinvoinnista nauttii nykyään vain 10 prosenttia maapallomme asukkaista. Pitäisi olla itsestään selvää, että raaka-aineiden kysyntä ja hinta tulee kasvamaan, kun loput 90 prosenttia ihmisistä haluaa oikeutetusti saavuttaa samantasoisen elintason. Tästä johtuen Kiina hankkii arvokkaita maa-alueita haltuunsa Afrikasta ja muualta. Suomen poliittisesta tai valtionyhtiöiden johdosta ei kuitenkaan ole löytynyt riittävästi viisautta, koska Suomen kansallisomaisuutta on jaettu käytännössä vastikkeetta monikansallisten yhtiöiden haltuun. Lisäksi Suomi tarjoaa ilmaiseksi turvallisen toimintaympäristön, koska meillä on koulutettua työvoimaa, toimiva lainsäädäntö ja vähän korruptiota.
Yritystoiminnassa, kaupassa ja taiteessa menestys perustuu kovaan työhön. Sen sijaan luonnonrikkauksien hyödyntämisessä menestys perustuu onneen ja omistamiseen. Tästä johtuen yhteiskunnalla tulee olla suurempi oikeus niiden hyötyjen korjaamisessa. Varsinkin, koska luonnonrikkaudet ovat monessa mielessä ihmiskunnan yhteistä omaisuutta, kuten ilma jota hengitämme ja ympärillämme oleva luonto ja geeniperintö.
Malmien, mineraalien ja öljyn etsinnässä on mittavia riskejä, tästä johtuen valtion ei kannata tehdä etsintäluvista, maa-alueiden lunastuksesta tai kaivosten perustamisesta liian kallista toimintaa. Sen sijaan verotus tulee kohdistaa kaivostoiminnan todellisten voittojen verotukseen. Viimeisen 21 vuoden aikana tällaisen verotusrakenteen avulla Norjassa yhteiskunnalle on kerätty yli 400 miljardin euron sijoitusrahastot ja arvokkaita omistusosuuksia öljy-yhtiöissä. Eikä Norjan valtiolla ole lainkaan velkaa.
Norjassa öljy-yhtiöt maksavat normaalin 28 prosentin veron lisäksi 50 prosentin veroa öljytuotannon voitoista. [u]Yhteensä erilaisia veroja maksetaan 78 % öljytuotannon ja 58 % vesivoimatuotannon voitoista[/u]. Alaskassa tulokset ovat olleet paljon huonompia, koska verotus on kohdistettu väärin. Yhteiskunta on hyvinvointimme perusta, siksi yhteiskunnalla on oikeus rahoittaa toimintaansa verojen avulla. Yhteiskunnan velkaantumista ei voida pysäyttää näpertelemällä lehtitilausten ja pullonpalautusten verotuksen kanssa.
Suomessa vedotaan usein EU:n lainsäädäntöön, jolle emme voi muka tehdä mitään. Olemme kuitenkin EU:n täysivaltainen jäsen ja äänivaltamme on paljon suurempi kuin asukaslukumme edellyttää. Lakeja pitää muuttaa, jos niissä on jotakin vikaa. Toinen nopeampi keino on lakien laillinen kiertäminen, joka on myös moraalisesti oikein, jos laki on ajastaan jäljessä. Esimerkiksi uusi Sakatin malmiesiintymä on Naturaan kuuluvan soidensuojelualueen alla; tämä avaa monia verotuskeinoja taitavalle valtiomiehelle, joita kyvytön poliitikko ei huomaa.
Monet maat saavat esimerkiksi öljyputkien tai rekkojen kauttakulusta jatkuvaa tuloa. Suomi ei kuitenkaan ole osannut tehdä näistä kannattavaa bisnestä. Luovuimme jopa Tanskan salmien vapaasta kauttakulusta lähes ilmaiseksi. Meillä on oikeus hyötyä luonnonvarojemme ja kansallisomaisuutemme käytöstä. Tulot valuvat kuitenkin ulkomaille, jos emme kehitä uutta verotustaktiikkaa ja lainsäädäntöä. Meidän itse on tehtävä tämä työ, kukaan muu ei sitä tule tekemään.
Antti Roine, Ulvila, 26.12.2011
__________________________________________________________
JULKAISTU:
Savon Sanomat 31.12.2011
Satakunnan Kansa 4.1.2011