Paluu omaan valuuttaan ei ole toimiva ratkaisu talouselämän nykyisiin vaikeuksiin. Oman markan ainoa etu oli, että sen avulla voitiin korjata talouspolitiikan perusvirheitä, kuten liiallista velkarahoitusta. Palkkoja ja yhteiskunnan etuuksia voitiin nostaa enemmän kuin oli varaa ja aina muutaman vuoden välein näitä virheitä sitten korjattiin devalvaation avulla. Aika kuitenkin kultaa muistot ja ikävät asiat unohtuvat.
Varmin tulevan devalvaation merkki oli kun valtionvarainministeri vannoi ja vakuutti, että devalvaatiota ei tehdä. Tämän jälkeen ihmiset ryntäsivät kauppoihin ja ostivat hyllyt tyhjiksi. Pankkitalletukset, lainat ja rahanarvo sulivat käsiin, korot nousivat pilviin ja valuuttalainoista ja kotimarkkinoista riippuvat yritykset tekivät konkursseja. Tätäkö me haluamme lisää?
Euroopassa muutama maa voi pärjätä hyvin omalla valuutalla ja omilla pelisäännöillä vähän samaan tapaan kuin loinen menestyy isäntänsä kanssa. Kuitenkin, jos loisia on liikaa, kaikki kärsivät. Monien maiden, kuten Sveitsin menestys ei perustu omaan valuuttaan, vaan laillistettuun rahanpesuun, naapurimaiden verotulojen varastamiseen ja rikkaisiin veropakolaisiin.
Kansallinen itsenäisyys ja suvereenisuus vahvistaa alkeellista yhteiskuntaa, jossa joet, järvet, vuoret ja meret erottavat kansoja toisistaan. Nykymaailmassa suvereenisuus on kuitenkin vaarallinen harhakuva, koska käytännössä nykyinen yhteiskuntamme kattaa koko maapallon. Tarpeettomien keinotekoisten rajojen rakentaminen kansojen, rotujen ja ihmisten välille hidastaa kehitystä, sekä aiheuttaa epäluuloja ja viime kädessä sotia.
Valtiot velkaantuvat, koska suurinta verotulojen lähdettä ei veroteta. Lähes kaikista tuotteista maksetaan veroa - oli kyse sitten polttoaineesta, elektroniikasta, palveluista, lääkkeistä, taiteesta tai uhkapeleistä. Jostain kumman syystä rahoituskaupan, pörssien ja finanssirahastojen tuotteiden kaupasta ei kuitenkaan tarvitse maksaa mitään veroa.
Tämän politiikan seuraukset ovat nyt selvästi nähtävissä - rahoituskaupassa liikkuvien pääomien määrä on varovaisten arvioiden mukaan jo neljä kertaa suurempi kuin koko maapallon bruttokansantuote. Tämä kehitys johtuu yksinkertaisesti siitä, että joka vuosi rahoitusmarkkinoille pumpataan lisää rahaa korkojen, keinottelun ja spekulaatioiden avulla. Samalla tämä pääoma siirtyy pysyvästi verotuksen ulottumattomiin. Nykyisten veronmaksajien taakka on suuri, koska suurinta osaa rahavirroista ei veroteta.
Talouselämämme peruspilarit kuten markkinatalous, teollisuus, kauppa ja vapaa yrityselämä ovat tehokkaita työkaluja, joiden avulla yksittäisten ihmisten ja yritysten osaaminen ja työpanos ohjataan hyödyntämään koko yhteiskuntaa ja kaikkia sen jäseniä. Rahoituskaupan yksipuolinen verovapaus vääristää kuitenkin tätä kehitystä, koska se kannustaa ihmisiä ja resursseja yhteiskunnan kannalta hyödyttömään finanssikeinotteluun. Pelkästä rahasta ja osakkeista ei meille ole mitään iloa.
Ne yritykset ja ihmiset, jotka rakentavat tätä yhteiskuntaa kehittämällä todellisia uusia tuotteita, palveluja, lääkkeitä, taidetta ja kulttuuria maksavat tuotteidensa myynnistä veroja ja kantavat yritystoimintansa todellisen vastuun. Sen sijaan niitä rahastoja ja henkilöitä, jotka keinottelevat yhteiskunnalta keräämillään pääomilla palkitaan verovapaudella ja heidän riskinsä sosialisoidaan verovaroista kerättyjen pankkitukien ja rahoituspakettien muodossa.
Ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta ei ole mitään väliä kenen ideoita käytämme, vaan miten ne toimivat käytännössä ja mitä tuloksia ne tuottavat. Kaikki John Keynesin ideat eivät ole hyviä, eivätkä kaikki Karl Marxin ideat ole huonoja. Tulokset löytyvät helposti historiankirjoista ja päivälehdistä. Esimerkiksi kommunismi ei toimi, koska se ei ota huomioon ihmisen halua hyötyä omasta työstään. Tulokset osoittavat myös, että nykyisten pelisääntöjen mukaiset rahoitusmarkkinat eivät toimi, koska kuljemme lamasta lamaan ja valtiot kärsivät jatkuvasta velkakriisistä.
Kansainvälisen rahoitusmarkkinoiden ongelmat voidaan ratkaista ainoastaan EU:n ja Yhdysvaltojen tyyppisten suurten liittovaltioiden yhteisen lainsäädännön avulla. Lisäksi tarvitaan tiukkoja sanktioita niitä valtioita ja veroparatiiseja kohtaan, jotka eivät noudata finanssimarkkinoiden uusia kansainvälisiä pelisääntöjä. Ylivelkaantumisen ongelmia ei ratkota lisälainojen ja korkeamman koron avulla, niillä ainoastaan siirretään tuskaa eteenpäin ja kasvatetaan finanssimarkkinoiden pääomia.
Kasvottomille rahoitusmarkkinoille on kehitettävä myös avoimet kansainväliset rekisterit, joiden avulla transaktiot voidaan jäljittää ja niille saadaan vastuuhenkilöt. Viime vuosisadan suuri saavutus oli aateliston vallan siirto demokraattisesti valituille kansallisille hallituksille; tällä vuosisadalla suurin haasteemme on vallan siirto tunteettomilta rahoitusmarkkinoilta demokraattiselle globaalille hallitukselle.
Antti Roine, Ulvila 16.7.2011
_____________________________________
JULKAISTU:
Helsingin Sanomat 22.7.2011
Pohjalainen 23.7.2011
Etelä-Saimaa 21.7.2011
Savon Sanomat 21.7.2011
Kouvolan Sanomat 21.7.2011
Turun Sanomat 29.8.2011