Sivu 1, 1:sta

Turvallisuuspolitiikassa tarvitaan tilannetajua

ViestiLähetetty: 10.02.2008 10:28
Kirjoittaja Antti Roine
Elämme ainutlaatuista rauhan aikaa Euroopassa. Ihmiset alkavat vähitellen ymmärtää, että yhteistyöllä saamme paljon enemmän turvallisuutta ja hyvää aikaan kuin rakentamalla fyysisiä ja henkisiä muureja ihmisten ja valtioiden ympärille. Ongelmana kuitenkin on, että Suomessa monet ajatusmallit ovat jähmettyneet kylmän sodan aikakaudelle.

Paasikivi ja Kekkonen olivat valtiomiehiä, jotka tekivät sen mitä sen aikaisessa poliittisessa tilanteessa oli pakko tehdä. Suomettumisen kaudella Suomi näytteli puolueetonta ja liittoutumatonta; tämän politiikan avulla onnistuimme välttämään Viron ja monien muiden itäblokin maiden kohtalon. Nyt tilanne on kuitenkin täysin toinen, mutta siitä huolimatta Suomessa ei osata vaihtaa taktiikkaa vaan vaaditaan yhä Suomelle erityiskohtelua.



Jalkapallossa, kuten monessa muussakin yhteistyötä vaativassa toiminnassa ratkaisut pitää tehdä oikealla hetkellä; tarvitaan siis tilannetajua ja pelisilmää. Viro itsenäistyi, koska siellä osattiin toimia oikealla hetkellä, kun Suomen korkeimman johdon mielestä olisi pitänyt vain odottaa. Vielä viime kesänä Suomessa oltiin sitä mieltä, että uudet puolustusratkaisut eivät olleet mitenkään ajankohtaisia, eikä vaihtoehtojen hyvistä ja huonoista puolista saanut edes keskustella. Syksyllä asiasta pitikin sitten jo yllättäen tehdä päätöksiä.

Suomessa ei ole vieläkään tajuttu, että turvallisuuspoliittiset ratkaisut pitää tehdä rauhan aikana, eikä vasta silloin kun kriisi on jo ovella. Suomella on jo riittävästi kokemusta pakon edessä tehdyistä puolustusliitoista Saksan ja Neuvostoliiton kanssa, joiden häpeällisestä maksupuolesta on pyritty vaikenemaan viimeiseen asti.



Nyt on juuri oikea aika tehdä Euroopan turvallisuusratkaisuja. Merkilliseltä tuntuu, että Suomi on tehnyt kaikkensa, jotta Eurooppaan ei saataisi yhtenäisiä, kaikkia sitovia ja sotilaallisesti merkittäviä turvatakuita. Tämän kun luulisi olevan nimenomaan pienten valtioiden ja kaikkien yhteinen etu. Ilmeisesti Suomen nykyjohto on Paasikiven ja Kekkosen kauden lapsia, joihin sen aikainen liittoutumattomuus- ja puolueettomuuspropaganda on tehnyt syvän vaikutuksen.

Suomessa liittoutumattomuus ymmärretään usein niin, että muiden maiden pitäisi auttaa meitä kriisitilanteessa, mutta me autamme muita vain ja jos se on omien etujemme mukaista.

Samaan hengenvetoon arvostelemme Yhdysvaltoja omien etujen ajamisesta, kun he ryhtyvät sanoista tekoihin ja vapauttavat miljoonia ihmisiä diktaattoreiden orjuudesta. Vain sellainen politiikka ja kauppa, josta on hyötyä kaikille osapuolille on moraalisesti kestävällä pohjalla.

Turvallisuuspolitiikka liittyy myös muihin tärkeisiin Euroopan unionin kehityshankkeisiin kuten uuteen perustuslakiin. Suomen tulee nyt tehdä kaikkensa, jotta kaikilla jäsenvaltioilla on tasapuolinen äänivalta päätöksiä tehtäessä, sillä kohta voi olla jo liian myöhäistä. Tarvitaan myös demokraattinen päätöksentekojärjestelmä, joka perustuu enemmistöpäätöksiin. Järjestelmä ei tule toimimaan jos vaaditaan vain yksimielisiä päätöksiä.



EU:n perustuslaissa myös pienten jäsenmaiden edut on turvattava. Pienten maiden äänivalta EU:ssa on jo nyt suurempi kuin niiden väkiluku edellyttää, mutta tämän lisäksi myös jatkossa jokaisella maalla tulee olla oma komissaari EU:n hallituksessa eli komissiossa.

Yhdysvalloissa ongelma on ratkaistu mallikelpoisesti jo 216 vuotta sitten. Pienillä ja suurilla osavaltioilla on täsmälleen yhtä paljon sananvaltaa kongressin ylähuoneessa eli senaatissa, koska kutakin osavaltiota edustaa kaksi senaattoria. Tämä sama malli toimisi hyvin myös Euroopassa.

Meidän kannattaa mennä mukaan ohjaamaan Eurooppaa ja maailmaa kohti parempaa tulevaisuutta ja kantaa myös vastuuta tästä työstä. Meillä on Euroopan kirkkoveneen yksi airo, miksi ihmeessä emme tarttuisi tähän airoon ja menisi mukaan päättämään mihin suuntaan yhteistä venettä ohjataan?

Antti Roine
Ulvila 25.12.2003
_____________________________________________________
Julkaistu:
Satakunnan Kansa, 18.12.2003
Helsingin Sanomat, 30.12.2003, sivu A 5
Turun Sanomat 29.12.2003 1:00:11
http://www.turunsanomat.fi/mielipiteet/ ... :0:0:0:0:0: