Sivu 1, 1:sta

Miksi aika kuluu?

ViestiLähetetty: 19.02.2008 19:15
Kirjoittaja Antti Roine
Cobe-Eridanus.jpg
Maapallomme kiitää COBE satelliitin kuvaamassa taivaankannen kartassa punaista aluetta kohti, jossa on Leijonan (Leo) ja Maljan (Crater) tähdistö. Tästä suunnasta vastaantulevan säteilyn energia on suurin (sinisiirtymä) ja takaa tulevan energia pienin (punasiirtymä, kuvassa on käänteiset värit). On yllättävä sattuma, että maapallomme kulkusuunnan ja Eridanuksen tähdistön suunnasta löytyneen jättimäisen tyhjän alueen välinen kulma on 90 astetta.

Nykyään monet arvostetut tiedemiehet uskovat Big Bang teoriaan ja jopa aikamatkailuun, koska kukaan ei uskalla kyseenalaistaa vanhojen teorioiden pohjalta löytyviä perusoletuksia. On huomattavasti helpompaa korjata vanhoja malleja uusien parametrien, ulottuvuuksien, säikeiden ja muun rautalangan avulla. Näin vanhoja malleja voidaan tekohengittää, mutta jos mallien perusoletuksissa on vikaa niin tällöin vanhojen mallien avulla on mahdotonta löytää oikeita vastauksia moniin peruskysymyksiin kuten:

1. Miksi valonnopeus on lähes vakio? Kaikki havainnot eivät tue tätä teoriaa.

2. Miksi kemisti puhuu reaktioiden nopeuksista kun taas fyysikko puhuu aikaviiveistä, aika-avaruuden koordinaatostojen muutoksista ja aikamatkailusta?

3. Miksi tieteellisten mallien ja kokeellisten havaintojen eroa kutsutaan yleensä ”virheeksi” kun taas kosmologiassa sitä kutsutaan mm. nimellä ”pimeä energia”?

4. Miksi oletamme, että universumi pelkästään laajenee alkuräjähdyksen jälkeen? Jos se myös pyörii, kuten elektronit, planeetat ja galaksit niin mitään "pimeää energiaa" ei tarvita.

5. Miksi me oletamme, että gravitaatio on materian välinen vetovoima?

6. Kuinka kaksi atomia universumin äärilaidoilla voivat vetää toisiaan puoleensa suunattomasta välimatkasta huolimatta? Vetävä gravitoni hiukkanen, jolla olisi negatiivinen impulssi, massa, nopeus ja energia kuullostaa absurdilta selitykseltä.

7. Miksi aine ja antiaine eivät tuhonneet toisiaan kun Big Bang käynnistyi?

8. Maapallomme kiertää auringon ympäri (30 km/sek) ja aurinko kiertää linnunradan ympäri (220 km/sek). Miksi linnunratamme 30 muun paikallisryhmään kuuluvan galaksimme kanssa kiitää avaruudessa paljon nopeammin (600 km/sek) kuin havaituista kiertoliikeistä voisi päätellä? Kuvitteellinen "Great Attractor"-massakeskittymä 250 valovuoden päässä ei ole kovin vakuuttava selitys, varsinkaan kun kukaan ei ole havainnut sen 100000:ta galaksia.

Kuvittelemme, että gravitaatio vetää kynän maahan jos me pudotamme sen. Voimme kuitenkin löytää uusia ideoita ja teorioita jos uskallamme ajatella, että gravitaatio työntää kynän maahan. Tällaisen yksinkertaisen uudelleenarvioinnin avulla voimme päätyä täysin erilaisiin ja jännittäviin johtopäätöksiin verrattuna perinteisiin ajatusmalleihin. Lopullinen totuus kuitenkin löytyy vasta vertaamalla erilaisten teorioiden ajatuksia kokeellisen tutkimuksen saamiin tuloksiin. Tiede perustuu rohkeisiin oletuksiin, kokeellisiin havaintoihin ja viisaisiin johtopäätöksiin.



Aikaa voidaan pitää hyvin yksinkertaisena asiana tai suurena mysterinä, riippuen siitä miltä kannalta katsottuna asiaa tarkastelemme. Meidän on helppo ymmärtää mitä muut fysikaaliset ja kemialliset perusyksiköt mittaavat, mutta voimme kysyä mitä aika mittaa ja mistä aika muodostuu?

Voimme mitata pituutta metrimitalla ja aikaa kellon avulla. Käytännössä rannekello mittaa kuitenkin kvartsikiteen värähtelytaajuutta, aurinkokello mittaa maan pyörimisnopeutta ja kalenteri mittaa maan kiertonopeutta auringon ympäri. Eli kellot eivät mittaa aikaa vaan nopeutta ja liikettä.

Aika on siis olemassa, koska maailma muuttuu koko ajan. Aika pysähtyy jos kaikki liike ja muutos loppuu. Ilman liikettä maailmamme kuitenkin kuolisi, koska taivankappaleiden ja atomin osasten jatkuva kiertoliike estää maailmaamme luhistumasta kasaan. Voimme siis ajatella, että aika on tehty kaikesta siitä liikkeestä ja muutoksesta, joka tapahtuu maailmassamme. Aika on suhteellista, koska liikkeen nopeus riippuu vertailupisteestä ja koska kaikkien reaktioiden nopeus riippuu paikallisista olosuhteista, kuten lämpötilasta, paineesta, nopeudesta, gravitaatiosta, jne.

Tässä suhteessa aika ei ole perusyksikkö vaan johdannaisyksikkö, joka syntyy liikkeestä ja nopeudesta. Aika on kätevä ja käytännöllinen työkalu, jonka avulla voimme järjestää tapahtumat ja tehtävät järkevään järjestykseen. Aika ei kuitenkaan ole neljäs ulottuvuus, jossa voimme vapaasti liikkua samoin kuin kolmessa muussa ulottuvuudessa. Muutkin perusyksiköt pohjautuvat liikkeeseen; sähkövirta on elektronien liikettä, valovoima on fotonien liikettä, lämpötila on atomien värähtelyä, massa on materian inertiaa eli hitautta kun sitä liikutetaan. Pituus taas mittaa liikkeen matkaa ja ainemäärä mittaa liikkuvien partikkelien lukumäärää.



Aikakone on jo keksitty, se toimii kuitenkin vain eteenpäin. Lähes kaikilla meillä on sellainen laite kotona. Voimme testata tätä laitetta helposti laittamalla toisen tomaatin kahdeksi viikoksi pöydälle ja toisen tomaatin jääkaappiin. Jääkaapissa aika kuluu hitaammin, koska kahden viikon päästä jääkaapissa ollut tomaatti näyttää paljon tuoreemmalta kuin pöydällä ollut tomaatti. Jääkaapissa matalampi lämpötila hidastaa kemiallisten reaktioiden nopeutta.

Samanlainen ILLUUSIO voidaan synnyttää kahden kellon avulla. Toinen kello sijoitetaan lentokoneeseen ja toinen jää maahan. Kun lentokone palaa takaisin, näyttää siltä kuin lentokoneessa aika olisi kulunut hieman hitaammin. Lentokoneen liike gravitaatiokentässä näyttää siis hidastavan fysikaalisia ja kemiallisia prosesseja. Tämä ilmiö perustuu prosessien ja reaktioden kinetiikkaan eikä aikadilataatioon tai aika-avaruuskoordinaatiston muutokseen. Aika on puhtaasti matemaattinen suure, joka syntyy todellisesta fysikaalisesta tai henkisestä liikkeestä ja muutoksesta.

Liikkeen nopeuden kasvaessa sen sisäinen muutos ja ”aika” hidastuu ja pysähtyy kokonaan valon nopeudessa. Valo etenee aaltomuodossa kaiken kattavassa gravitaatio-energiakentässä suhteellisen vakiolla nopeudella, kuten ääni ilmassa. Homogeeninen energiakenttä on ainoa looginen selitys sille, miksi valon eli fotonin nopeus ei riipu valolähteen nopeudesta eikä valohiukkasen energiatasosta. Sen sijaan aiemmin selityksenä käytettyä kaiken kattavaa väliainetta - ”eetteriä” ei voi olla olemassa, koska väliaine hidastaisi vähitellen fotonien, elektronien ja taivaankappaleiden liikenopeutta ja tällaista ei ole kokeellisesti havaittu. Kuitenkin kannattaa muistaa, että gravitaatiokentän lisäksi tyhjinkin avaruuden kuutiometri sisältää aina joitakin partikkeleja (atomeita, protoneita, fotoneita, jne.), jotka voivat reagoida energiakentän kanssa monin eri tavoin.

Taivaankappaleet eli materia synnyttää koloja tai laaksoja gravitaatiokenttään. Gravitaation paine tiivistää materian ja pakottaa atomin osasten hidastamaan nopeuttaa, joka myös hidastaa ”aikaa”. Gravitaation paine, korkea lämpötila ja ydinreaktiot muuttavat materiaa energiaksi auringoissa. Mustissa aukoissa, äärimmäinen gravitaation paine ja matala lämpötila muuttaa taas energian takaisin aineeksi, joka voi vapautua energian moniksi eri muodoiksi esimerkiksi, mustien aukkojen törmäyksissä. Avaruudesta on suunnattomat määrät pimeää ainetta jota on vaikea havaita, koska se ei säteile valoa tai muuta havaittavaa energiaa. Pimeä materia voidaan kuitenkin havaita epäsuorasti mittaamalla taivaankappaleiden kiertonopeuksia. Mustaan aukkoon syöksyvän gravitaatiotuulen nopeus on niin suuri, että valokaan ei pysty siinä etenemään.



Gravitaatiokenttä täyttää avaruuden ja materia tekee sen näkyväksi; materia ei ole gravitaatiokentän lähde vaan sen määränpää. Gravitaatio ei ole aineen välinen vetovoima; pikemminkin se on avaruuden työntövoima joka työntää ja kokoaa materian yhteen. On erittäin vaikea kuvitella materian sisäistä vetovoimaa, jonka yksittäinen atomi synnyttäisi ja joka ulottuisi avaruuden toiselle äärilaidalle asti. Kaiken kattavan gravitaatioenergiasta muodostuvan valtameren avulla gravitaation suunnattoman kauas ulottuvat vaikutukset on huomattavasti helpompi ymmärtää. Tässä gravitaatiovirrassa kaikki ainepartikkelit kiihtyvät samalla nopeudella, joka riippuu taivaankappaleen koosta ja etäisyydestä. Gravitaatio kuljettaa ainetta mukanaan kuin tasaisesti kiihtyvä tuuli kuivaa lehteä. Materiaalipartikkelin massa kasvaa nopeuden lisääntyessä materian ja gravitaation vuorovaikutuksen takia.

Vanhat Newtonin gravitaatiolait toimivat hyvin paikallisesti ja pienessä mittakaavassa, koska ne ovat sokeita gravitaatiokentän luonteelle. Voimme myös muistaa, että itse asiassa sähkö virtaa juuri päinvastaiseen suuntaan kuin alunperin oli ajateltu, mutta siitä huolimatta laskentakaavat toimivat. Kuitenkin suuressa avaruuden mittakaavassa Newtonin ja Einsteinin kaavat eivät sovi yhteen kokeellisten mittaustulosten kanssa. Esimerkiksi universumimme laajenemisnopeus on paljon suurempi kuin mitä on laskettu. Tämä virhe on niin suuri, että laskentakaavoihin pitää lisätä 70% kuvitteellista ”pimeää energiaa”, jotta virhe saadaan kompensoitua. Toinen lasketun ja mitatun arvon ero löytyy Pioneer 10 ja 11 luotainten radiosignaalien Doppler poikkeamista.

Gravitaatiokentän paine laajentaa avaruutta eikä mikään mystinen ”pimeä energia”. Gravitaatio energia muuttuu lämmöksi ja muiksi energian muodoiksi kun se törmää aineeseen. Tämä synnyttää avaruuden 3 Kelvinin taustasäteilyn, lämmittää taivaankappaleita ja aiheuttaa monia muita vaikutuksia. Ilman tällaista ylimääräistä energialähdettä avaruuden kosminen taustasäteily olisi laskenut ”muutamassa vuodessa” nollaan Kelviniin, koska universumimme laidalla oleva täysin mustan horisontin pinta-ala on suunnaton. Gravitaatiokenttä voi olla myös yksi syy miksi laboratoriossa on vaikea saavuttaa absoluuttisen nollapisteen lämpötilaa. Erilaiset gravitaatioenergian muodot voivat itse asiassa olla olla koko universumin primääripolttoaine, jota gravitaatiokenttä syöttää moninaisiin taivaankappaleista muodostuviin systeemeihin.

Gravitaatiokentän lämpövaikutusta on vaikea mitata pienessä mittakaavassa tavallisella kalorimetrillä, koska sen vaikutus on vähäisempi kuin kalorimetrin tarkkuus on ja varsinkin koska vaikutus ulottuu myös itse kalorimetriin. Toisaalta koko maapalloa on taasen vaikea sulkea kalorimetriin. Kuitenkin suuressa mittakaavassa gravitaatiokentän ja ydinreaktioiden lämpövaikutus on havaittavissa. Se tulee näkyviin muutamia kilometrejä meidän jalkojemme alla, kuten myös muiden taivaankappaleiden sisällä nostamalla niiden ytimen lämpötilaa. Voimme luottaa energian ja aineen häviämättömyyden lakiin, aine ja energia eivät koskaan häviä luonnollisten reaktioiden seurauksena, ne ainoastaan muuttavat muotoaan.

Uusimpien mittausten mukaan kaukaisimpien aurinkokuntamme kappaleiden kuten Pluton ja Kharonin pintalämpötilat ovat yllättävän korkeita, arvellaan jopa että Kharonin pinnan alla on nestemäistä vettä. Tämä voidaan selittää radioaktiivisten reaktioiden avulla, mutta yhtä hyvin gravitaatiokentän vaikutuksella.



Eridanus_Void.jpg
Maapallo kiiitää nopeudella 400 km/sek kohti Leijonan tähtikuviota. Linnunrata liikkuu noin 600 km/sek kohden Maljan (Crater) tähtikuviota. Maapallomme kulkusuunnan ja Eridanuksen tähdistön suunnasta löytyneen jättimäisen tyhjän alueen välinen kulma on 90 astetta. Tämä voi tarkoittaa sitä, että "Giant Void" on universumimme keskus.

Nykyisen ja vallalla olevan suhteellisuusteoriaan perustuvan käsityksen mukaan universumin keskuksen käsitteellä ei ole merkitystä. Perusoletuksissa voi olla kuitenkin vikaa, koska ne tarvitsevat tuekseen monia mystisiä apuvälineitä kuten "Great Attractor" ja "Dark Energy".

Uusimpien mittaustulosten mukaan universumimme näyttää ulkoa päin katsottuna olutvaahdolta. Näkyvät galaksit ja materia on keskittynyt tämän solumaisen rakenteen kuplien pinnoille ja reunoille. Kaikki taivaankappaleet kulkevat ympyrän muotoisia ratojaan avaruudessa, tästä johtuen on todennäköistä, että myös koko universumi pyörii joidenkin suunattoman suurten mustien aukkojen ympärillä, joka voidaan tulkita myös suunnattomaksi pimeäksi galaksiksi. Näin ollen kaikki galaksit kiertävät saman gravitaatiokaivon ympäri, joka voi olla myös primääri gravitaatioenergian lähde ja määränpää.

Jos nämä loogiset oletukset pitävät paikkansa niin universumimme keskus voidaan löytää seuraamalla galaksien liikettä ja määräämällä tämän liikkeen keskipiste. Tämä on kuitenkin vaikeaa, koska etäisyydet ovat suunnattomat ja vie aikaa ennenkuin liike voidaan havaita. Kuitenkin jo nykyisten havaintojen mukaan näyttää siltä, että galaksit liikkuvat avaruudessa kuten loistavat helmet helminauhassa. Aurinkokuntien ja galaksien keskus on huomattavasti helpompi määrittää, koska planeettojen ja aurinkojen kiertoajat ovat lyhyempiä.

Tällainen suunnattoman suuri "tyhjä" alue löydettiin kesällä 2007 noin 6 - 10 miljardin valovuoden päästä maasta. Sen halkaisija on noin miljardi valovuotta, johon sopisi noin 15 000 linnunrataa rinnakkain, jos linnunradan halkaisija on noin 65000 valovuotta. Tyhjä alue sijaitsee Eridanuksen tähdistössä lähellä Orionia.

Maapallomme kiertää auringon ympäri (30 km/sek) ja aurinko kiertää linnunradan ympäri (220 km/sek). Maapallomme nopeus kosmisen taustasäteilyn suhteen on noin 400 km/sek COBE satelliitin mittausten mukaan. Miksi linnunratamme 30 muun paikallisryhmään kuuluvan galaksimme kanssa kiitää avaruudessa paljon nopeammin (600 km/sek) kuin havaituista kiertoliikeistä voisi päätellä? Kuvitteellinen "Great Attractor"-massakeskittymä 250 valovuoden päässä ei ole kovin vakuuttava selitys, varsinkaan kun kukaan ei ole havainnut sen 100000:ta galaksia.

Linnunrata 30 muun paikallisryhmään kuuluvan galaksin kanssa kulkee noin 600 km sekunnissa kohden Maljan (Crater) tai Kentaurin (Centaurus) tähdistöä, vähän lähteestä riippuen. On uskomaton sattuma, että Linnunradan ja maapallomme kulkusuunnan, sekä Eridanuksessa olevan suuren aukon välinen kulma on 90 astetta. Looginen johtopäätös on, että universumimme keskus on Eridanuksen suunnassa. Tällöin ei tarvita kuvitteellista "Great Attractor"-massakeskittymää, joka vetää meitä puoleensa Maljan tai Kentaurin tähdistöjen suunnassa. Tämä on tietysti vain arvaus, mutta arvauksia testaamalla useimmat tieteelliset tosiasiat ovat löytyneet. Paljon lisää tutkimustyötä kuitenkin tarvitaan, ennenkuin voidaan vahvistaa, että avaruuden keskus on löytynyt. (Kappale lisätty 19.2.2008).



Todellinen gravitaatio-avaruus lähestymistapa tulee antamaan huomattavasti realistisemman käsityksen universumistamme kuin vanha kuvitteellinen aika-avaruus lähestymistapa. Ei edes uusi säieteoria ole pystynyt antamaan järkevän tuntuisia vastauksia kosmologian peruskysymyksiin; huolimatta siitä, että säieteorian kehitykseen on panostettu merkittäviä rahasummia. Gravitaatio-avaruus-näkökulman avulla pienten taivaankappaleiden käyttäytyminen suunnattoman suuressa gravitaatiovaltameressä voi olla jopa mahdollista mallintaa uusien virtauslaskenta (CFD) ohjelmistojen ja niiden pienen modifikaation avulla.

Maan ja kuun käyttäytymisen avulla virtauslaskentamalleihin voi olla mahdollista määrittää perusparametreja, joita tarvitaan koko universumin mallinnuksessa. Gravitaatioenergia virtaa suoraan kohti taivaankappaleita, jotka liikkuvat tässä gravitaatiokentässä ilman kitkaa. Auringonpimennyksen aikana havaittu heilurin satunnainen liike voi johtua gravitaatiovirran turbulenssista. Tyhjän avaruuden ja materian suhde on lähes ääretön; universumi on siis kuin hyvin harva partikkelien ja kaasun suspensio. Gravitaatiokenttä ei kuitenkaan muodostu materiasta (eetteristä) vaan se on puhdasta energiaa.

Kokeellisesti havaittu universumimme laajentuminen on tulkittu tukevan Big Bang teoriaa, mutta kuka tietää milloin laajeneminen on alkanut ja milloin se päättyy? Microsoftin osakkeen hinta voi nousta tänä vuonna, mutta tämä ei mitenkään todista sitä, että se nousee myös ensi vuonna. Liian usein jopa tieteessä oletetaan, että tutkittavat ilmiöt muuttuvat lineaarisesti, vaikka todellisuudessa laajemmalla alueella ne ovat ovat epälineaarisia, epäjatkuvia tai jopa muuttavat kokonaan suuntansa kun mitta tulee täyteen.

Toisaalta monimutkainen matemaattinen mallikaan ei voi olla pätevä todiste, jos mallin toimivuus on varmistettu lisäämällä siihen kuvitteellisia parametrejä. Itse asiassa mitä tahansa ilmiö voidaan sovittaa monimutkaisiin matemaattisiin malleihin, jotka sisältävät kymmeniä parametrejä ja muuttujia. Tällaisten mallien perusluonteeseen kuuluu, että ne antavat luotettavan näköisiä tuloksia, koska niiden parametrit on sovitettu kohdalleen (= kalibroitu) kertomalla mallille oikeat tulokset etukäteen. Tällaisia malleja voidaan käyttää arvostelijoiden hiljentämiseen, mutta ne eivät ole Big Bang teorian päteviä todisteita, jos ne eivät sovi kokeellisten mittausten kanssa yhteen ilman kuvitteellisten parametrien käyttöä.



Tiedämme vasta vähemmän kuin 1% tieteellisestä fysikaalisesta ja kemiallisesta totuudesta. Tästä johtuen ei ole viisasta lukita vanhoja perusoletuksia jos ne eivät sovi yhteen kokeellisten mittaustulosten kanssa. Tieteellisen tiedon ja informaation määrä kasvaa eksponenttiaalisella nopeudella. Tänään me tiedämme ainakin 100 kertaa enemmän kuin esi-isämme 100 vuotta sitten, tulevaisuudessa sadan vuoden päästä yhteiskunnassa on kerätty ainakin 100 kertaa enemmän tietoa kuin meillä nyt on. Ihmiskunnan viisaus ei kuitenkaan kasva samalla nopeudella jos meillä ei ole rohkeutta muuttaa ennakkokäsityksiämme ja epäluulojamme.

Avoimen mielen avulla ikuinen tutkimusmatkamme on tuloksellisempaa ja hauskempaa. Kaikki uudet keksinnöt perustuvat uusiin ideoihin ja haaveisiin, ne toimivat tieteen, tutkimuksen ja kehityksen ajavana voimana. Toisaalta uusien ideoiden keksiminen on mahdotonta jos pelkäämme liikaa virheitä. Vanhojen mallien ja teorioiden korjaaminen uusien parametrien ja rautalangan avulla voi olla helpompaa ja turvallisempaa, mutta toisinaan vanhojen perusoletusten uudelleenarviointi voi antaa parempia tuloksia. Ainakin meillä pitäisi olla rohkeutta testata perinteisten teorioiden ohessa myös joitakin muita ajatuksia, jotka eivät aina sovi yhteen ennakkokäsitystemme kanssa.

Big Bang teoria ja ”mainstream” kosmologia olettaa, että aine on gravitaation alkulähde. Kuitenkin, tätä asiaa ei ole mitenkään kokeellisesti voitu vahvistaa, se on ainoastaan perinteinen itsestään selvä oletus. Tästä johtuen virheen todennäköisyys on tasan 50%, koska yhtä hyvin gravitaation alkulähde voi olla myös itse avaruus ja aine voi olla sen määränpää. Lentokoneteollisuudessa 0.001%:n virhemahdollisuus käynnistää perusteellisen riskianalyysin, kuitenkin kosmologiassa 50%:n virhemahdollisuus sulkee korvat, silmät ja suut; kiusallinen asia yritetään vaieta kuoliaaksi.

Kaikista taidokkainkin tieteellinen malli voi epäonnistua pahasti jos yksikin perusoletus on väärä, täysin riippumatta siitä paljonko teorian ja matematiikan kehitykseen ja testaamiseen on investoitu. Esimerkiksi jos auton ajonvakautusjärjestelmä on kehitetty Floridassa niin se ei välttämättä toimi Alaskassa, jos mallista on unohtunut tienpinnassa oleva millin jääkerros pois. Ilmastomallitkaan eivät välttämättä toimi jos ilmakehän malleista puuttuu merivirtojen mallinnus ja sen vuorovaikutus ilmakehän kanssa. Aivan samoin kosmologiset mallit voivat epäonnistua jos ajan ja gravitaation todellinen luonne ymmärretään väärin.



Emme voi kulkea ajassa taaksepäin tai muuttaa vanhaa tomaattia tuoreeksi, emme voi siis muuttaa fysikaalisten ja kemiallisten reaktioiden suuntaa, koska ne sisältävät aina satunnaisia tekijöitä. Yleensä monia fysikaalisia ja kemiallisia reaktioita pidetään palautuvina eli reversiibeleinä. Tässä ei kuitenkaan ole koko totuus, koska lämpöliike liikuttelee kvarkkeja, protoneita, elektoneja, atomeita ja molekyylejä. Tästä johtuen on mahdotonta palauttaa kemiallisia ja fysikaalisia reaktioita täysin samaan alkupisteeseen. Esimerkiksi jos sulatamme ja jäädytämme vettä monta kertaa edes takaisin niin voimme olla täysin varmoja, että atomien järjestys ja paikat kiteisessä jäässä ja nestemäisessä vedessä vaihtuvat joka kerta.

Mitkään reaktiot eivät siis koskaan ole täysin palautuvia. Voimme ehkä ymmärtää tämän vielä paremmin jos otamme huomioon, että alkuaineita on noin 100 kappaletta, jotka kaikki ottavat osaa lukemattomiin kemiallisiin ja fysikaalisiin reaktioihin yhtä aikaa lämpöliikkeen aiheuttaman satunnaisen tekijän kanssa. Satunnainen tekijä sotkee aina hiukkasten paikat ja on yksi pääsyy sille miksi kaikki lumihiutaleet ja puun lehdet ovat eri näköisiä. Se on myös yksi tärkeimpiä syitä miksi identiset kaksoset eivät ole täysin samanlaisia.



Meidän ei tarvitse huolestua aikamatkailun aiheuttamasta syyn ja seurauksen lain horjumisesta, koska tämä hetki on ja tulee olemaan ainut aika mikä on olemassa. Voimme muuttaa mehun hetkessä viiniksi muuttamalla luonnollisten reaktioiden nopeuksia, mutta voimme matkata ajassa vain omassa mielikuvituksessamme, koska aika on illuusio mutta gravitaatio on todellinen fysikaalinen ilmiö.

Kuitenkin aika rientää, koska maailmamme muuttuu koko ajan; muutos on syy ja aika sen seuraus. Jatkuva muutos on hieno asia, koska ihmismieli valitsee aina mieluummin epävarmuuden kuin pitkästymisen. Suhteellisuusteorian mukaan aika etenee nopeammin kohteessa mikä liikkuu hitaammin. On huvittavaa, että myös ihmismielessä aika rientää nopeammin kun vuodet lisääntyvät ja fysikaalinen vauhti hidastuu.

Antti Roine, 15 tammikuuta – 6 marraskuuta 2005



Aristoteles saatoi olla ensimmäinen joka ajatteli, että aika on tehty liikkeestä.

LeSage gravitaatio (kineettinen teoria), julkaistu 1784:
http://en.wikipedia.org/wiki/Kinetic_theory_of_gravity

Professor Petr Beckmann ehdotti, että sana "Ether" korvataan sanalla "Gravity", hän ei kuitenkaan uskonut että gravitaatio täyttää avaruuden:
- Beckmann, P. 1987. Einstein Plus Two, Golem Press, Boulder, CO.

Bryan G. Wallace havaitsi, että valon nopeus ei ole ihan tarkkaan ottaen vakio. Hän ei kuitenkaan arvellut, että valon nopeus riippuisi gravitaatiokentästä.
- Wallace, B.G. 1969. "Radar Testing of the Relative Velocity of Light in Space," Spectroscopic Letters, 2, 361.
- Wallace, B.G. 1983. Letter to the Editor, Physics Today, 36, 1.

Laskettu Pioneer 10 and 11:n radioaaltojen Doppler siirtymä ei täsmää havaitun kanssa. Pioneer luotainten nopeus näyttää hidastuvan liikaa.
- Renshaw, C. 1999. "Explanation of the Anomalous Doppler Observations in Pioneer 10 and 11," Proc. IEEE Aerospace Conf., 2, 59-63.

Ronald R. Hatch on löytänyt eräitä muitakin yhteensopivuus ongelmia Einsteinin ja kokeellisen tutkimustulosten kanssa.
- Hatch, R.R. 1992. Escape from Einstein, Kneat Company, Wilmington, CA.

Häfele-Keating koe ei välttämättä mittaa aikadilataatiota, se voi mitata myös prosessien nopeutta ja kinetiikkaa.
- Häfele, J.C. and Keating, R.E. 1972. "Around-the-world Atomic Clock: Measured Relativistic Time Gains," Science, 177, 168-170.

Joitakin kauniita karttaluonnoksia universumimme ja linnunratamme rakenteesta:
- http://www.atlasoftheuniverse.com/
- http://www.anzwers.org/free/universe/universe.html
- http://www.anzwers.org/free/universe/galaxy.html

Marcus Chow: Kosminen tuuli, Maurizio Consoli
http://www.newscientist.com/channel/fun ... 624930.900

Casimir vaikutus: voima joka syntyy tyhjästä (The Casimir effect: a force from nothing):
http://physicsweb.org/articles/world/15/9/6
http://www.absoluteastronomy.com/encycl ... effect.htm
http://www.wisegeek.com/what-is-the-casmir-effect.htm

Avoin kirje tiedeyhteisölle:
(Published in New Scientist, May 22, 2004)
http://www.cosmologystatement.org/

Valon nopeus:
http://en.wikipedia.org/wiki/Sagnac_effect
Aimo Sillanpää, Tähdet ja Avaruus, 1/2008, sivut 22 - 23.
- The Magic Telescope results of Mk 501 galaxy

Extragalactic Radio Sources and the WMAP Cold spot:
Lawrence Rudnick
http://webusers.astro.umn.edu/~larry/void/
http://webusers.astro.umn.edu/~larry/coldspot.pdf

COBE Satelliitin tuloksia:
http://lambda.gsfc.nasa.gov/product/cobe/dmr_image.cfm
http://www.nap.edu/readingroom/books/co ... .html#CMBR

Maan ja linnunradan nopeus (Phys. Rev. Series D, 2003):
http://arxiv.org/abs/astro-ph/0210165

Great Attractor:
http://en.wikipedia.org/wiki/Great_Attractor

========================================================
Artikkeli on julkaistu lyhennettynä lehdessä:
Astronomy & Space Magazine, elokuu 2005
Heijaste, 2/2005, sivu 14.
http://www.urantia.fi/download/journal/ ... 2005-2.pdf

UAI Journal, Vol 12, No 2, October 2005
English:
Why does time fly?
http://urantia-uai.org/Journal/english/ ... .engLO.pdf
French:
Pourquoi le temps court-il?
http://urantia-uai.org/Journal/french/J ... 05.fre.pdf
Spanish:
Por qué pasa el tiempo?
http://urantia-uai.org/Journal/spanish/ ... 05.esp.pdf
Finnish:
Miksi aika rientää?
http://www.urantia.fi/download/journal/ ... 2005-2.pdf