Sivu 1, 1:sta

Ilmastotalkoot lämmittävät mieltä ja ilmastoa

ViestiLähetetty: 21.02.2008 19:40
Kirjoittaja Antti Roine
Maailman väkiluvun kasvu ja elintason nousu kuormittaa yhä raskaammin luonnonvaroja ja luonnon kauneutta. Ikävä kyllä näitä ongelmia on lähdetty korjaamaan ilmastonmuutoksen nimissä sellaisten keinojen avulla, jotka lisäävät hiilidioksidi- ja metaanipäästöjä, tuhoavat luonnon monimuotoisuuden, pilaavat vesistöt, sekä siirtävät työpaikat sellaisiin valtioihin, jotka eivät kanna huolta ympäristöstä. Lisäksi ne nostavat ruoan, polttoaineiden ja sähkön hintoja ja tekevät meistä yhä riippuvaisempia poliittisesti epävakaista öljyvaltioista.

Kioton sopimuksen tulokset

Kioton sopimuksen tapaisilla ratkaisuilla päästöjä ei voida pienentää merkittävästi, koska käytännössä ihmiset eivät ole yleensä valmiita tinkimään elintasostaan riittävästi. Rikkaissa valtioissa noin miljardi ihmistä tuottaa 11.2 tonnia hiilidioksidia, kun taas köyhissä valtioissa 5.5 miljardia ihmistä tuottaa 2.7 tonnia henkeä kohden vuodessa.

Jos rikkaat tinkivät ja köyhät oikeutetusti nostavat elintasoaan siten, että päästöt ovat kaikille 8.4 tonnia, niin globaalit hiilidioksidipäästöt kasvavat silti 27:stä 56:een miljardiin tonniin vuodessa! Lisäksi maapallon väkiluku kasvaa 82 miljoonalla joka vuosi. Päästökaupan avulla asiaa ei voida siis ratkaista, tämä näkyy hyvin myös Kioton sopimuksen masentavista tuloksista kuvassa 1. Pienintäkään merkkiä hiilidioksidipitoisuuden kasvun vähenemisestä ei ole havaittavissa sopimuksen tekemisen jälkeen 1997.

Kuva_1.jpg
Kuva 1: Maapallon ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kehitys ja Kioton sopimuksen vaikutus.

Kioton sopimuksen tuloksia voi seurata online esim seuraavilla sivuilla:
ftp://ftp.cmdl.noaa.gov/ccg/co2/trends/co2_mm_mlo.txt
http://www.esrl.noaa.gov/gmd/ccgg/iadv/
http://www.esrl.noaa.gov/gmd/ccgg/carbo ... imagetable
http://www.esrl.noaa.gov/gmd/ccgg/trends/

Aurinko on merkittävin puhtaan energian lähde

Meille on kuitenkin tarjolla myös sellainen kestävä vaihtoehto, joka poistaa hiilidioksidipäästöt, laskee energian ja ruoan hintaa, pelastaa luonnon monimuotoisuuden ja vähentää riippuvuuttamme öljyvaltioista. Aurinko säteilee neliökilometrille enemmän energiaa kuin yksi ydinvoimala tuottaa.

Miljardi rikkainta ihmistä kuluttaa energiaa 7.6 kW henkeä kohden, kun taas loput 5.5 miljardia vain 1.3 kW. Tällaisen määrän tuottamiseen peltoviljelyllä Suomessa tarvitaan 223 * 223 metrin kokoinen alue, kuva 2. Hyötysuhteissa on otettu huomioon tuotantokustannukset kuten lannoitteet, hyönteismyrkyt, jalostuskustannukset, jne. Tropiikissa öljykasvien avulla pinta-alaa tarvitaan vähemmän, mutta silti lähes kaikki viljelyskelpoiset alueet ja sademetsät joudutaan raivaamaan tähän tarkoitukseen. Samalla tapetaan sukupuuttoon kaikki näissä elinympäristöissä elävät kasvit ja eläimet, sekä saastutetaan vesistöt lannoiteilla ja hyönteismyrkyillä.

Kuva_2.jpg
Kuva 2: Energiantuotannossa tarvittava pinta-ala jos yksi ihminen kuluttaa 7.6 kW energiaa. Kaavio kuvaa eri vaihtoehtojen suuruusluokkia, koska hyötysuhteet riippuvat käytetyistä menetelmistä ja paikallisista olosuhteista.

Luonnon kasvit hyödyntävät parhaimmillaankin vain muutaman prosentin auringon energiasta. Erilaisilla sähköä, vetyä, sokeria tai lämpöä tuottavilla aurinkokennoilla päästään paljon parempiin hyötysuhteisiin, esim. 10 - 25 %. Näitä hyötysuhteita voidaan vielä merkittävästi parantaa ja siirtohäviöitä pienentää panostamalla alan tutkimukseen ja kehitykseen, esteitä ei ole näkyvissä.

Maailman tehon tarve on noin 15 TW, josta EU:n osuus on noin 3 TW. Tällaisten energiamäärien tuottamiseen tehokkailla aurinkokennoilla tarvitaan hyvin vähän pinta-alaa verrattuna peltoviljelyllä tuotettavan nettoenergian määrään. Lisäksi kennoilla energiaa voidaan tuottaa autiomaissa kun taas peltoviljelyssä joudutaan uhraamaan ravinnon tuotannossa tarvittavat viljelymaat ja sademetsät. Koko maailman energian tarve voidaan kattaa 250*250 kilometrin kokoisen alueen avulla, josta Euroopan osuus on 110*110 km, kuva 3. Samanlaisten tehojen ja energiamäärien tuottaminen tuulienergialla tuhlaa moninkertaisen määrän maata ja samalla pilaa maiseman.

Kuva_3.jpg
Kuva 3: Aurinkokennot eivät kuluta arvokasta viljelymaata tai sademetsiä, koska ne voidaan sijoittaa kuiville aurinkoisille seuduille. Koko Euroopan energiantarve voidaan kattaa 110*110 km kokoisella alueella esimerkiksi Saharassa. Nykyään tällainen maa on lähes ilmaista !

Uusi eurooppalainen Desertec hanke on ajanut aurinkoenergian hyötykäytön kehitystä, mutta tunteisiin vetoava säästäminen, uhrautuminen ja itsensä ruoskiminen on jostain syystä myynyt paremmin. Tuntuu uskomattomalta, että äänestäjät valitsevat mieluummin sellaisen vaihtoehdon, joka tuplaa pensan ja sähkön hinnan - kun käden ulottuvilla on myös sellainen ratkaisu, joka puolittaa pensan ja sähkön hinnan.

Ilmeisesti ihmisten on vaikea erottaa suuruusluokkia ja huomata, että Kioton sopimuksen tapainen päästökauppa ei missään olosuhteissa tule riittämään. Kioton sopimus ja Balin ilmastokokouksen tyyppiset ratkaisut merkitsevät käytännössä sitä, että viimeisetkin sademetsät, luonnonsuojelualueet, vesistöt ja kosket valjastetaan energiatalouden käyttöön ilmastonsuojelun nimissä. Lisätietoja Desertec hankkeesta:
http://www.desertec.org/

Ilmastomuutosten syyt tulee varmistaa

Ilmastoasiantuntijat käyttävät aivan liian vähän sanoja "ehkä" ja "näyttää siltä", koska ilmastoon vaikuttavat tekijät ovat vielä suureksi osaksi hämärän peitossa. Nykytiedon valossa näyttää siltä, että hiilidioksidilla ja metaanilla olisi merkittävä rooli ilmaston lämpenemisessä, mutta ne eivät selitä esimerkiksi sitä miksi ilmasto on lämmennyt myös Marsissa tai itse asiassa koko aurinkokunnassa:

http://www.abovetopsecret.com/forum/thread221608/pg1
http://news.nationalgeographic.com/news ... rming.html
http://www.livescience.com/environment/ ... rming.html
http://www.abc.net.au/news/newsitems/20 ... 697309.htm
http://www.mcculloughsite.net/stingray/ ... arming.php
http://adsabs.harvard.edu/abs/1978ApJ...223..589V
http://www.google.com/search?q=%22globa ... %22+triton

Meillä on tarkkaa mittaustietoa mm. lämpötiloista ja CO2-pitoisuuksista vasta muutamalta kymmeneltä vuodelta. Tätä aikaisemmat arvot joudutaan arvioimaan epäsuorasti monesta eri lähteestä, jotka antavat toisinaan ristiriitaisia vastauksia. Tästä johtuen meidän tulee jatkaa tietojen keräämistä mm. mannerjäätiköiltä, vesistöjen sedimenteistä ja tähtitieteen piiristä, sekä kehittää yhä parempia analysointi- ja simulointimenetelmiä, joilla tuloksia voidaan yhdistää ja jalostaa.

Kokeellisia tuloksia voidaan tehokkaimmin analysoida ilmastomallien avulla, mutta huonojen lähtötietojen luotettavuutta ne eivät pysty parantamaan. Mallit kalibroidaan usein kertomalla niille tunnettuja oikeita vastauksia etukäteen. Tästä johtuen ei ole kovin suuri yllätys, että ne näyttävät antavan loogisia vastauksia. On kuitenkin erittäin uhkarohkeaa uskoa sokeasti mallin tuloksia sellaisissa olosuhteissa, joista meillä ei ole luotettavia lähtötietoja saatavissa kuten ilmakehän hiilidioksipitoisuudesta ja lämpötilasta. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta lähdettiin mittaamaan vasta vuonna 1958 ja lämpötiloja vähän aikaisemmin.

Kestävään teknologiaan perustuva ratkaisu

Kioton sopimuksen tyyppisessä ratkaisussa päästökaupasta saatavat tulot ohjautuvat myyjän elintason ja päästöjen kasvattamiseen. Samoin energian hinnan kasvu ohjaa tulot myyjän elintason kasvattamiseen. Energian säästö on moraalisesti kannatettavaa, mutta yleensä käy niin, että säästetty energia tai raha kulutetaan sitten johonkin muuhun hiilidioksidia tuottavaan toimintaan - kuten etelän matkaan tai kiinalaiseen elektroniikkaa. Harva lähtee samalle tielle kuin Pentti Linkola. Näyttää siis siltä, että nykytekniikalla ja säästämisellä tavoitteita on mahdotonta saavuttaa.

Ihminen menee vaikka Kuuhun, jos siihen liittyvään tutkimukseen ja kehitykseen panostetaan riittävästi. John F. Kennedy asetti tavoitteen ja antoi resurssit 1961, tavoite saavutettiin jo vuonna 1969. Aivan samoin panostamalla päästökaupasta saatavat tulot yksiselitteisesti erilaisten aurinkokennojen ja energiansiirtotekniikan kehittämiseen hiilidioksidi- ja energiaongelmat voidaan siirtää historiaan muutamassa vuodessa.

Panostamalla lisäksi resursseja ilmastonmuutosten todellisten syiden selvittämiseen ja varmistamiseen voimme tulevaisuudessa demokraattisesti äänestämällä päättää haluammeko lunta talvella vai emme.

Antti Roine, Ulvila 21.2.2008
____________________________________________________
Julkaistu:
Suomen Kuvalehti 15/2008, 10.4.2008 (lyhennettynä)
Aamulehti 6.4.2008

Re: Ilmastotalkoot lämmittävät mieltä ja ilmastoa

ViestiLähetetty: 16.03.2008 15:40
Kirjoittaja MVirtanen
Kiitos hyvin perustellusta kirjoituksesta. Näkisipä valtajulkisuudessakin joskus globaaleja ongelmia tässä tärkeysjärjestyksessä; ilmaston pelastamisen nimissä ollaan nyt tekemässä virheitä, jotka kostautuvat raskaasti ellei kansainvälinen yhteisö pian paina jarrua.

Keskustelua voisimme jatkaa siitä, miksi pidät aurinkoenergian massiivista lisäämistä niin kiireellisenä, että puhut vain muutamista vuosista? Pelkään pahoin, että tuollainen panostus johtaisi teknologisen kehityksen lukkiutumiseen tai jopa taantumiseen pitkäksi aikaa, kun julkisen vallan taholta pakotettaisiin tai lahjottaisiin teollisuus tekemään mahdollisimman paljon mahdollisimman nopeasti. Eikö valtion tuki pitäisi ainakin sitoa aurinkopaneeleiden tuottavuuteen - ja mikä estää tavoitteiden asettamisen muutaman vuosikymmenen päähän?

Nykyisin vallalla olevan ajattelun mukaan varovaisuusperiaate pakottaa kansainvälisen yhteisön tekemään valtavia Kioton sopimuksen kaltaisia eleitä, vaikka niillä ei olisikaan mittavirheen ylittävää vaikutusta maapallon lämpötilaan tai edes CO2-päästöihin. Kukaan ei näytä ymmärtävän, että varovaisuusperiaate toimii myös toisin päin: mitä lapsenlapsemme sanovat, jos politiikan perusta olikin väärä ja "ilmastotalkoot" osoittautuvat turhiksi? Oma arvaukseni on, että tulevat sukupolvet ajattelevat meistä samalla tavalla kuin me mayoista, joiden oli jatkuvasti annettava ihmisuhreja jumalalleen Kukulkanille pitääkseen tämän tyytyväisenä - varmuuden vuoksi.

Ihmettelin myös sitä, että mainitsit aurinkoenergian lisäämisellä ja bensan hinnalla olevan johtain yhteyttä. Voitko selittää tarkemmin?

Re: Ilmastotalkoot lämmittävät mieltä ja ilmastoa

ViestiLähetetty: 19.03.2008 18:30
Kirjoittaja Antti Roine
Kiitokset rakentavasta palautteesta :)

Suurilla panostuksilla oikeisiin kohteisiin saadaan yleensä nopeasti paljon aikaan. Tästä tietysti aiheutuu resurssipulaa, mutta usein kiireessä työt tehdään tehokkaammin. Kuitenkin ennenkuin johonkin kohteeseen lähdetään panostamaan pitää selvittää onko siinä edes potentiaalisia mahdollisuuksia onnistua. Auringon energiassa on mahtava potentiaali ja se voidaan toteuttaa lähes nykytekniikalla, verrattuna esimerkiksi fuusiovoimaan.

Aurinkoenergian kehitys jakaantuu laajalle alueelle, sillä kennoja on monentyyppisiä, jotka tuottavat sähköä, vetyä, sokeria, lämpöä, jne. Lisäksi energian siirtotekniikka on erittäin suuri ja täysin oleellinen tutkimus- ja kehityskohde. Kuten myös erilaisten sähköä, vetyä, sokeria jne. käyttävien laitteiden, koneiden ja autojen kehitys.

Aurinkoenergialla ja pensan hinnalla on suora yhteys. Jos aurinkokennoilla voidaan tuottaa halpaa polttoainetta (sähköä, vetyä, sokeria, ...) esimerkiksi autoihin niin pensan hinta laskee kun sen kysyntä pienenee.

Antti

Re: Ilmastotalkoot lämmittävät mieltä ja ilmastoa

ViestiLähetetty: 21.03.2008 13:45
Kirjoittaja Altti Räihä
Käsillä on vakava asia Maan ekologian ja yhteiskuntarauhan tulevaisuuden kannalta. Kiitos (minulle) uusista näkökulmista ja faktatiedoista.

Omasta filosofispohjaisesta näkökulmastani olen yrittänyt selvittää C. G. Jungin ilmaisemaa näkemystä, että ”me hitaasti mutta jäämättömästi liehittelemme katastrofia”. Jungin mielessä oli 1960-luvun alkupuolella kaksi uhkaa: ydinase ja liikakansoitus. Ilmastonmuutoksesta ei silloin vielä paljon puhuttu.

Toteat oikein ilmastonmuutoksen syyn. Se on seurausta maailman väkiluvun kasvusta ja elintason nousun kuormittavasta vaikutuksesta. Nyt maailman johtajat ovat tarttuneet seuraukseen, ilmastonmuutokseen (ja siihenkin kuvauksesi mukaan väärästä päästä), mutta sivuuttaneet syyt. Seuraukseen takertuminen saattaa olla tahatonta, mutta yhtä hyvin tarkoituksellista. Syihin kajoaminen on näet poliittisesti tulenarka ja merkitykseltään ilmastonmuutosta paljon kohtalokkaampi.

Läntisen maailman elintason nousu on perustunut – paitsi tietysti teknologiseen kehitykseen – ennen kaikkea fossiilisten, siis uusiutumattomien, energiavarojen hyväksikäyttöön. Tunnet Hubbertin teorian eli matemaattisen mallin öljyn tulevasta saatavuudesta. Öljyn tuotantohuippu on saavutettu jo nyt (The Econimist, Al Gore). Arvioiden mukaan öljybarrelin hinta saattaa nousta vuoteen 2015 mennessä 380 dollariin.

Ilmakehän CO2 -pituisuuden kehitykselle tämä saattaa olla myönteistä, mutta voimistavat muita uhkakuvia: hyvinvointierojen kasvua, yhteiskunnallista epävakautta jne. Maapallon mustat, keltaiset ja värilliset väestöryhmät tiedostavat silloin valkoisen miehen tyhjentäneen maan uumeniin vuosimiljardien aikana muodostuneet energiavarat, jotka oikeutetusti olisivat kuuluneet kaikille ihmisille. Ehkä tämä vaihe on jo käynnissä.

Maapallon väkiluvun kehityksen suhteen olemme samoilla linjoilla. Vuonna 2050 maapallo kantaa pinnallaan 9,2 miljardia ihmistä (YK:n käyttämän ennusteen mukaan).

Edellä olevaankin perustuen olen huolissani siitä, minkälaisen konkurssipesän selvitysmiehiksi lasteni lastenlapset joutuvat jo ennen kuin he ovat edes eläkeiässä, jos emme ryhdy toimiin kaikilla mahdollisilla rintamilla. Yksi suurimpia haasteita on mielestäni yhteiskunnallisen epävakauden torjuminen eli kulutustason laskeminen korkean kulutuksen kulttuureissa. Pahalta näyttää. Niin kuin sinäkin toteat, jos ”rikkaat tinkivät ja köyhät oikeutetusti nostavat elintasoaan siten, että päästöt ovat kaikille 8.4 tonnia, niin globaalit hiilidioksidipäästöt kasvavat silti 27:stä 56 miljardiin tonniin vuodessa!”

Jo ilmastonmuutoksen aikaansaamiseksi tavoite näyttää mahdottomalta.

Kiitos kirjoituksestasi. Ehkä ihminen hyväksyy aurinkoenergian rengikseen. Siihen minäkin uskon, mutta suuren muutoksen se ihmisen ajattelussa, vastuunkannossa ja tekniikan kehittämisessä se vaatii.

Altti

Re: Ilmastotalkoot lämmittävät mieltä ja ilmastoa

ViestiLähetetty: 22.03.2008 12:19
Kirjoittaja Antti Roine
Hei Altti

Kiitokset kommenteistasi. Sivuutin todella ongelman alkuperäisen syyn turhan kevyesti. Väestönkasvu on monen muunkin ongelman alkuperäinen syy. Näinhän Pentti Linkolakin on yrittänyt kertoa jo pitkään.

Teknologian kehityksen avulla voimme kasvattaa maapallolle kivuttomasti mahtuvan väestön määrää, mutta siinäkin raja tulee vastaan. Luin jostain, että kaikista maapallollamme eläneistä ihmisistä suurin osa elää juuri nyt, joten huonolta näyttää.

Todella suuria ongelmia on tulossa, elleivät valtioiden päättäjät ala vähitellen miettiä keinoja hallitsemattoman väestönkasvun hillitsemiseksi. Jos päästökauppaa käydään siihen pitäisi ehdottomasti kytkeä mukaan myös kunkin maan väestönkasvu. Esimerkiksi siten, että rikkaat maat sitoutuvat vähentämään päästöjä ja vastaavasti köyhät maat sitoutuvat hillitsemään väestönkasvua. Tällä tavalla kukin maa ottaa oikeasti osaa ilmastotalkoisiin resurssiensa ja mahdollisuuksiensa suhteessa.

Antti, 22.3.2008

Re: Ilmastotalkoot lämmittävät mieltä ja ilmastoa

ViestiLähetetty: 28.03.2008 09:48
Kirjoittaja tapani lahnakoski
Antti Roine kirjoitti:Hei Altti

Kiitokset kommenteistasi. Sivuutin todella ongelman alkuperäisen syyn turhan kevyesti. Väestönkasvu on monen muunkin ongelman alkuperäinen syy. Näinhän Pentti Linkolakin on yrittänyt kertoa jo pitkään.

Teknologian kehityksen avulla voimme kasvattaa maapallolle kivuttomasti mahtuvan väestön määrää, mutta siinäkin raja tulee vastaan. Luin jostain, että kaikista maapallollamme eläneistä ihmisistä suurin osa elää juuri nyt, joten huonolta näyttää.

Todella suuria ongelmia on tulossa, elleivät valtioiden päättäjät ala vähitellen miettiä keinoja hallitsemattoman väestönkasvun hillitsemiseksi. Jos päästökauppaa käydään siihen pitäisi ehdottomasti kytkeä mukaan myös kunkin maan väestönkasvu. Esimerkiksi siten, että rikkaat maat sitoutuvat vähentämään päästöjä ja vastaavasti köyhät maat sitoutuvat hillitsemään väestönkasvua. Tällä tavalla kukin maa ottaa oikeasti osaa ilmastotalkoisiin resurssiensa ja mahdollisuuksiensa suhteessa.

Antti, 22.3.2008


Ongelmia on tulossa siitä, että tämän väestönkasvun lisäksi kiinnitetään huomio vain hiilidioksidin päästöihin, ei siis minkään saasteiden niin kuin pitäisi.

Päästökauppa siis saasteisiin.

Netistä löytyy mielenkiintoinen ohjelma, jonka avulla voi laskea avaruuteen pääsevän säteilyintensiteetin muutosta kasvihuonekaasujen pitoisuuden funktiona. Pitoisuuksia voi itse muuttaa haluamikseen. Seuraavalla rivillä osoite.

http://geosci.uchicago.edu/~archer/cgim ... ation.html

Esim. CO2:n kaksinkertaistuminen vähentää ohjelman mukaan avaruuteen pääsevää säteilyä 1,077%.

Vaikka oletettaisiin, että lämmenneen ilmakehän säteily avaruuteen ei kasvaisi, maanpinnan lämpötila nousisi vain kertoimella 1,00268, koska säteily kasvaa lämpötilan neljänteen potenssiin verrannollisena. Jos alkulämpötilaksi oletetaan 300K, maanpinnan lämpötila nousisi siis vain 300,8K:iin. Sitä suuremmilla pitoisuuksilla lämpötilan nousu hidastuisi lisää, koska CO2:n vaimennuskaistoilla ilmakehä on jo nyt varsin "kyllästynyt" eikä pitoisuuden lisäys enää juuri vaikuta. Sama koskee myös metaania.